Arvostelen Soininvaaran uuden teoksen Vihreä politiikka Koijärven pesänjakajat blogissa.
Lyhyesti: Soininvaaran teos on hyvä teos uudelle Vihreälle, kunhan ei usko ihan kaikkea, mitä siinä sanotaan!
Category: Yleinen
-
Yhteenveto: Milloin blogikirjoitus kannattaa julkaista?
Kirjoitin hieman spontaanisti kolmiosaisen sarjan siitä, milloin blogikirjoitus kannattaa julkaista keräämäni datan perusteella. En pidä dataani mitenkään valtavan vakuuttavana, mutta nähdäkseni tästä voi olla silti jollekulle jotain apua.
Datan perusteella antaisin seuraavat ohjeet poliittiselle blogistille, joka pyrkii kohti maksimi-impaktia:
- Älä julkaise illalla. Silloin on paljon kilpailua ja ihmisten aktiivisuus on pienempi.
- Julkaisuviikonpäivällä on vähän merkitystä. Merkitystä on todella vähän. Mahdollisesti kannattaa välttää lauantaina julkaisua ja ehkä painottaa alkuviikkoa.
- Julkaise aamulla. Klo 9-10 julkaisut näyttävät leviävän kovin hyvin.
- Julkaise klo 12-14. Puolelta päivin ihmisillä on ilmeisesti aikaa julkaista hyviä kirjoituksia ja nämä sitten tarttuvat myöhemmin illalla ihmisten mukaan ja leviävät sosiaalisessa mediassa.
On myös mahdollista, että tässä on voimassa kausaliteetti toiseen suuntaan eli hyvät blogistit vain sattuvat blogamaan aamuisin ja vähemmän lauantaisin. Tämä voi ihan hyvin olla totta. Toisaalta etkö sinä haluaisi olla hyvä blogisti?
Tämä kirjoitus on pienehkö juttusarjan yhteenveto. Tarkempia kuvauksia siitä, mihin ohjeeni perustuvat voit lukea aiemmista osista.
Ei kannata suhtautua liian vakavasti tähän juttusarjaan. Jatkotutkimusta tarvittaisi vielä aika paljon, mutta toisaalta en tiedä, onko kukaan tehnyt edes tämän tason analyysia aiemmin Suomessa.
-
Milloin blogikirjoitus kannattaa julkaista? (Osa 3/3)
Edellisissä osissa tarkastelin datan käsittelyn perusteita ja pohdin, voiko julkaisuviikonpäivästä antaa jotain suosituksia. Nyt menen kysymykseen siitä, mihin aikaan viestit kannattaa julkaista.
Kuvassa 1 on esitelty keskiarvot jaoista tunneittain jaettuna. Asteikossa näkyy paljon vaihtelua, mikä viittannee vähän sotkuiseen dataan. Kuitenkin tässä näkyy muutamia selviä piikkejä: puolenyön aikaan, klo 9 aamulla ja klo 12-14. Erityisen hiljaista on yöllä ja klo 19-23.
Kuva 1 Jos tarkastellaan jälleen mediaaneja saamme kuvaajan 2. Kuvaajassa näkyy myös kohtuullisen voimakasta tunneittaista vaihtelua. Piikit esiintyvät kohdissa klo 5, klo 9, klo 13-14 ja klo 16. Hiljaisia hetkiä on keskiyöllä, aamulla klo 7-8 ja illalla tasainen liuku joka alkaa klo 18 ja jatkuu siitä puolille öin.
Klo 5:n pikki lienee vain tilastollinen kummallisuus, joka selittynee vain todella pienellä otoksella ja satunnaisuudella. Sen sijaan tarkastelutavoilla yhteiset piikit saadaan klo 9, klo 13-14.
Kuva 2 -
Milloin blogikirjoitus kannattaa julkaista? (Osa 2/3)
Kuva 1 Ensimmäisessa osassa tarkasteltiin dataa vähän ja kerrottiin perusteita datan käsittelystä. Seuraavaksi päätin tarkastella, miten blogikirjoitusten jakaminen vaihtelee viikonpäivien mukaan.
Kuvassa 1 on esitelty kirjoitettujen artikkeleiden jakojen keskiarvo. Kuvassa ehkä tärkein huomio on varsin pieni vaihtelu. Toiseksi voi todeta, että lauantai on selvästi hiljaisempi päivä. Aktiivisempia päiviä ovat maanantai ja keskiviikko.Keskiarvoon perustuva tarkastelu voi kuitenkin vääristä tilannetta varsin paljon. Keskiarvo on varsin herkkä esimerkiksi yksittäisistä kovin paljon jaettujen artikkelien perusteella tapahtuvalle vaihtelulle.Kuvassa 2 on esitelty blogikirjoitusten mediaanit viikonpäivittäin. Tämänkaltaisen tarkastelun perusteella erot ovat jopa hieman pienemmät kuin keskiarvojen perusteella. Lauantai on edelleen vähän epäaktiivisempi päivä. Maanantai ja tiistai erottuvat aktiviisempina.
Johtopäätöksenä voisi sanoa, että eroja on varsin vähän. Maanantai, tiistai ja keskiviikko saattavat olla vähän parempia päiviä jakaa tekstejä. Lauantai on todennäköisesti huonompi.Erot ovat pieniä ja tarkastelu ei ole riittävä täysin päteviin johtopäätöksiin. -
Milloin blogikirjoitukset kannattaa julkaista? (Osa 1/3)
Noin vuosi sitten aloin puuhailla ohjelman kanssa, joka automaattisesti yhdistelisi RSS-syötteitä yhteen paikkaan. Ajatukseni oli rakentaa ratkaisu ongelmaan siitä, miten esimerkiksi ViNOn ja Vihreiden hajanaisesta blogosfääristä saataisiin yhtenäisempi. Koodasin ohjelman, jonka ristin Crcoksi. No ohjelmasta ei ilmeisesti ollut oikein kellekään iloa ja nykyisellään tuo taitaa jo vähän bugata. Ehkä ihan hyvä ajatus, mutta toteukseen eivät taitoni ja paukkuni riittäneet.
Crco on kuitenkin nyt pyörinyt oman aikansa ja olen kerännyt siihen liittyvän tietokannan erilaisia blogiviestejä ja niihin liittyvää Facebook-jakolukumäärä. Tämä lukumäärä on se, jonka näkee useimmilla verkkosivuilla tykkää-nappulassa. Mukaan lasketaan ainakin tykkäämiset, jakamiset ja näihin liittyvä keskustelu. Jossain määrin tuo luku kuitenkin sisältää aitoa tietoa siitä, miten paljon kyseinen blogiviesti on levinnyt sosiaalisessa mediassa.Päädyin nyt sitten kysymään itseltäni, voisinko datan avulla vastata kysymykseen: Milloin blogaajan kannattaa julkaista blogikirjoituksensa maksimi-impaktia varten?Käytännössä data ei ole edustava otos kaikista maailman blogeista vaan vähän satunnaisesti valikoitu joukko pääasiassa vinolaisia blogaajia, joten on selvä, että vastaus voi rajoittua vain vinolaisen kaltaisiin blogaajiin ja pääasiassa poliittisiin bloggaajiin.Alkuunkin totesin, että datani on varsin sotkuista. Jotkut sivuista ovat syystä tai toisesta muuttaneet osoitetta, facebook vastaa jotain kummallista ja vastaavaa. Päädyin poistamaan kaikki nolla kertaa jaetut. Mukana on jonkin verran myös nopeasti netissä käväisseitä virhepostauksia ja vastaavaa. Joissakin viesteistä puuttuu myös lähetysajankohta tai se on muusta syystä kirjautunut 1970-luvun alkuun. Poistin arveluttavan datan, vaikka on varmaan totta, että osa oikeammastakin saattoi mennä mukana.Dataa oli tämänkin jälkeen ihan reilusti. Yhteensä mukana oli 1164 artikkelia.Kuvassa 1 on esitetty blogikirjoitusten lukumäärää pyöristettynä alaspäin tasatunniksi. Blogosfäärissä kaikista eniten tapahtumia on klo 21. Toinen pienoinen piikki on klo 11. Blogosfääri hiljentyy yöllä melkein kokonaan, mikä on toki varsin luonnollista.
Kuva 1 Kuvassa 2 on esitetty blogosfäärin kirjoitusten lukumäärä viikonpäivittäin. Kuvassa silmiinpistävintä on tasaisesti laskeva trendi viikon aikana. En osaa tätä selittää.Kuvan 2 merkillisyyden lisäksi data tuntuu kuitenkin jokseeenkin luonnolliselta.
Kuva 2 -
Ykkösaamu 25.5.2012
Olin tänä amauna Ykkösaamussa keskustelemassa Osmo Soininvaaran kanssa Vihreästä politiikasta. Oli mielenkiintoinen keskustelu, vaikka ainahan tuollaisessa vähän kiire on.
-
Ylen ykkösaamussa 25.5.2012 eli huomenna
Olen Ylen Ykkösaamussa huomenna (25.5.2012) klo 8:15 alkaen Ylen Radio 1:ssä. Jännää!
Kirjan julkaisu on muuten sujunut oikein loistavasti tähän mennessä. Tällä hetkellä toivoisin kovasti, että mahdollisimman moni jaksaisi myös kirjoittaa joitain ajatuksia kirjasta ylös. Kuuntelen mielummin raivokasta kritiikkiä kuin hiljaisuutta. Kirjamme on parhaassa tapauksessa alku hyvälle keskustelulle ja pahimmillaan keskusteluntappaja.
Eli lupaan kyllä linkittää jokaisen tolkullisen löytämäni arvostelun kirjasta tähän blogiin ja yrittää vastata saatuun kritiikkiin parhaani mukaan myös.
Ainiin: Avoin vihreä talous -kirjaa voi edelleen ostaa seuraavista paikoista:
Paperisena versiona Vision sivuilta
E-kirjana (esimerkiksi Kindlellä toimivana .mobi -tiedostona) -
Avoimesta vihreästä taloudesta muualla
Jaakko Stenhällin ja minun Avoin vihreä talous -kirjamme on herättänyt melko vilkasta keskustelua, mikä on varsin iloinen juttu!
Ylen radiouutisissa maanantaina 21.5.2012 klo 12
Haastattelussa puhutaan aika paljon siitä, että olemme tyytymättömiä talouskeskustelun määrän puoluessamme. Näin tietenkin on, mutta hyvä alleviivata sitä, että tyytymättömiä olemme talouskeskustelun määrän ja laatun yleisemminkin. Myös Ylen verkkosivuilla oli kirjasta juttu.
Osmo Soininvaara arvosteli kirjan blogissaan 16.5.2012
“Minussa se herätti ajoittain jatkuvia riemunkiljahduksia”, Soininvaara kirjoittaa. Kiitos Osmolle arviosta ja toivotaan, että keskustelu jatkuu vielä erityisesti niissä asioissa, joissa olemme erimieltä, koska niitäkin varmasti löytyy! Yritän saada myös Soininvaaran uutukaisen luettua ja arvioitua tässä piakkoin.
Allan Seuri arvioi kirjamme blogissaan 19.5.2012
Allan kirjoittelee positiiviseen sävyyn kirjasta. Tartun tässä nopeasti kirjan immateriaalitalouskappaletta koskevaan kritiikkiin. Olen Allanin kanssa aika pitkälti samaa mieltä siitä, että otteemme voi olla huolimattampi ainakin voi olla niin, että immateriaalitalouden vertailu viherkaulustyöpaikkoihin voisi olla hedelmällistä: kumpikin asia taitaa olla enemmän harmaan sävyjä sisältävä asia. Toisaalta tietotekniikan kehitys on minusta edelleen eniten toivoa herättävä asia tulevaisuudelle. Tietotekniikan avulla voi kuvitella ympäristöystävällisen elämäntavan, joka on silti melko mukava. (disclaimer: Allan kommentoi kirjaamme luonnosvaiheessa ja kommenteista oli melkoisesti apua!)
Lisäksi Jaakko kirjoitteli vihreiden blogiin kirjastamme 17.5.2012
On sanottava, että puolueen ja puolueen ihmisten asenne kirjaan on ollut varsin lämmin ja kannustava. Kiitos jo nyt!
Kirjaa saa vieläkin:
Paperisena versiona Vision sivuilta
E-kirjana (esimerkiksi Kindlellä toimivana .mobi -tiedostona) -
Vihreät on edelleen feministinen puolue
Vihreät hyväksyi uuden periaateohjelman. Olin ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä jäsenenä ja teimme minusta aika hyvää työtä. Siitä huolimatta ohjelmaan tuli valtava määrä muutosesityksiä, joita käsiteltiin noin kahdeksan tunnin ajan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
Ohjelmaprosessi tuntuu aina herättävän tässä viime metreillä vääntöä ja tunteita myös. Häviäjiä suoraan sanoen vituttaa aina. Näin pitääkin olla, sillä muuten tämä ei olisi linjattu asioita. Kun asialla on väliä, tuntuukin se.
Ohjelman suuria vääntöjä:
- Presidentti-instituutio: kannatamme edelleen ilmeisesti, mutta rajat pitää tuntea. Ehkä pienoinen pettymys, mutta ei liian vakava.
- Geenimanipuloinnista toistetaan vanha kanta, jossa todetaan, että ei nyt, mutta ehkä kun on tutkittu. Hyvä linja.
- Ydinvoimaa vastustetaan ja sen vähentäessä pitää vähentää CO2-päästöjä. Ydinvoimaa pitää vähentää, mutta ei nyt ihan niin, että huomenna voimalat kiinni. Hyvä linja.
- Kirkko ja valtio: Päätettiin kirjoittaa vain tasa-arvoisesta kohtelusta. Minusta tämä oli hyväksyttävää, vaikka ymmärrän, jos se tuntuu lällältä. Poliittisen ohjelman linjamme kirkon ja valtion erottamisesta on kuitenkin edelleen voimassa ja periaatteellisemmasta linjasta voi ponnistaa kyllä ihan vanhoihin linjoihin.
- Eläimet: Eläimet ovat tuntevia yksilöitä ja oikeutettuja lajityypilliseen hyvänä elämään. Aika tiukka linja itseasiassa, mutta saa nähdä, mitä tästä periaatteesta myöhemmin vedetään johtopäätöksenä.
Aiemmin pohjaan oli jo saatu kohtuullisen vahva vapauden painotus, jota aiemmassa versiossa oli ehkä vielä enemmän, mutta puoluekokoukselle annetussa pohjassakin melkoisesti. Ohjelmassa esimerkiksi sanotaan, että pitää yrittää harkita muita keinoja suorien kieltojen sijaan. Tämä on minusta oikein mainio juttu.Mielenkiintoisesti jotkut olivat jopa pettyneet eutanasia-linjaukseen. Minusta tämä on vähän typerää jo. Asia sanotaan ihan selvästi selvällä suomenkielellä. Näin sen on lehdistökin uutisoinut.Samanlainen ehkä suurempi vääntö käytiin feminismi-sanan käyttämisestä. Vihreiden naisten todella hyvä muutosesitys sisälsi paljon tosi hyviä juttuja, jotka otettiin mukaan. Ohjelman yhdenvertaisuus kappale parani todella paljon tasa-arvolisäyksillä. Kuitenkin montaa harmitti, että ohjelmassa ei käytetä sanaa feminismi eikä määritellä Vihreää feminismiä. Minusta tämä on hyvä, sillä asioista on puhuttava suoraan suomenkielellä ja ohjelmassa oli jätetty ismit pois muutenkin.Sitä paitsi tärkeintä on: Ei tämä tarkoita sitä, että Vihreät ei olisi feministinen järjestö. Kun katsoo ohjelmaa ja vertaa sitä feminismin yleisesti pidettyyn sisältöön, on täydellisen selvää, että vihreät on feministinen puolue. Ja tämä on näin, vaikka sitä ei tuolla sanotakaan. Aivan samoin voi sanoa, että vihreät kannattaa eutanasiaa, vaikka sanaa eutanasia ei sanotakaan.Jonkinlaisena prosessihuomautuksena on sanottava, että työryhmä oli sen verran vahvasti feministien käsissä, että feminismi-sanankin olisi voinut saada erilaisella vaikuttamisella mukaan. Lisäksi ohjelmaan olisi tällöin varmaan otettu joitakin muita meille rakkaita avainsanoja. Työryhmässä saimme nimittäin aiemmilla ohjelman kommentointikierroksilla käsityksen, että suomenkieliseen meininkiimme oltiin tyytyväisiä. Luulo oli ilmeisesti väärä monen ihmisen kohdalla, mutta asia ei kantautunut korviimme. Ei liene liioiteltua sanoa, että vähän tarkemmalla kommentoinnilla oltaisi saatettu päätyä toiseen lopputulokseen. -
Puoluekokouspuhe
Hieman piti oikoa puhetta, joten tässä on vähän pidemmin tekstiä.
Hyvä puoluekokous,
Euroalue on kriisissä. Syy on se, että euron perusta on laho. Kun euroon lähdettiin mukaan, kuviteltiin, että jotenkin maagisesti alue yhdentyisi: kauppa alkaisi ylittää rajoja enemmän tai viimeistään kriisin sattuessa unioni yhdentyisi poliittisesti ja varmasti voittaisi kaikki esteet. Ja työvoimakin alkaisi liikkua lopulta kulttuurieroista huolimatta.
Mutta raha vain löysi etelän ranta-asunnot ja pumppassi sinne asuntokuplan. Kun sitten Yhdysvaltojen huonosti valvottu finanssitalous kriisiytyi ja levisi kriisi meillekin.
Ja kauppa ei juuri hyötynytkään yhteisestä valuutasta. Sähköisen rahan aikakaudella yhteisestä valuutasta oli vähän iloa.
Ja poliittista yhtenäisyyttä ei löytynyt. Ei sitten yhtään. Kaikki tuijottivat naapansa – tai vakuuskirjoihinsa. Ja kansa ei tietenkään juuri liikkunut työpaikkojen perässä.
Ja meiltä puuttui tavallinen tapa vastata lamoihin: devalvoinnit. Nyt pitäisi jotenkin vähentää palkkatasoja maissa sisäisillä toimenpiteillä. Se vaan ei ole oikein onnistunut vähän lähteestä riippuen kerran tai ei kertaakaan.
Satu Hassi sanoi eilen euroa eliitin hankkeeksi ja sitä se oli. Ja se oli vähän typerän eliitin typerä hanke ja ei mekään ehkä ihan täsmällisesti ottaen sitä täysillä vastustettu.
Onko tämä jälkiviisautta? On. Mutta jonkinlainen pieni katumusharjoitus on ehkä meillekin paikallaan.
Euroon mentiin symboliarvosta. Ja ei sieltä pääse poiskaan nyt, kun symbolien heikkous on nähty.
Eurokriisistä pääsisi kyllä pois jos haluttaisiin: löysällä rahapolitiikalla, valtion reiluilla investoinneilla ja esimerkiksi Saksan ja meidän rikkaampien maiden verotuksen painotuksen siirtämisellä arvonlisäverosta tuloveroon.
Ratkaisuja olisi. Ne vaan vaatisivat nyt epäitsekkyyttä. Myös meiltä ja vaikka tähän ei takulla tiedetty kun euroon lähdettiin.
Mutta eurosta opitaan ainakin se, että tyhjiä symboleita ei pidä kumartaa. Ei tehdä sitä ikinä enää.
itaan ainakin se, että tyhjiä symboleita ei pidä kumartaa. Ei tehdä sitä ikinä enää.
