Category: Yleinen

Laitoin eilen sähköposteja liikkeelle vähän satunnaisiin paikkoihin nähtyäni Erkki Perälän profiilin kautta Wille Rydmanin valjastaneen sotaveteraanikampanjan oman vaalityönsä osaksi:

Kokoomuksen ehdokas Wille Rydman näyttää vaalikampanjassaan käyttävän Sotiemme veteraanit -kampanjan tunnuksia. Onko tällainen yhteistyö tehty Sotiemme veteraanit -kampanjan luvalla? Minusta tämä tuntuuerikoiselta, kun huomioidaan, että veteraanit edustavat kaikkia poliittisia suuntauksia ja ideologioilta.

Kuvia Rydmanin kampanjasta hänen Facebook-sivuiltaan:

http://i.imgur.com/pVNYQ.jpg

http://i.imgur.com/pVNYQ.jpg

Koska tämä tapaus on herättänyt vilkasta keskustelua, pyydän myös lupaa laittaa vastauksenne julkisesti esille esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.

Helsinki-Vantaan keräystoimikunnan puheenjohtaja Tero Tuomisto vastasi tähän kyselyyni:

Tervehdys Heikki Sairanen,

Sain välikäsien kautta aamupäivällä viestinne, joka liittyi erään eduskuntavaaliehdokkaan toimintaan Sotiemme veteraanit -keräyksessä. Lähetän Teillekin liitteenä alueemme keräystoimikunnan kannanilmaisun, joka toivottavasti selventää toimintamme peruslähtökohtia.

Ja liitteenä oli tiedosto:

Sotiemme veteraanit ja vaalikampanja

Tietoomme on tullut, että eräs helsinkiläinen eduskuntavaaliehdokas on omin päin ryhtynyt hyödyntämään osallistumistaan yhteen Sotiemme veteraanit -keräystapahtumaan henkilökohtaisessa vaalikampanjassaan. Pidämme tällaista hyvin valitettavana erehdyksenä, emmekä voi sitä hyväksyä.

Sotiemme veteraanien asia on yhteinen, meidän kaikkien yhteinen. Keräyksellä pyritään auttamaan keski-iältään jo 88-vuotiaita veteraaneja selviytymään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Olemme toivottaneet alueellamme kaikki vapaaehtoiset tervetulleiksi osallistumaan yhteiseen toimintaan, keräystapahtumiin ja talkootyöhön keräyksen hyvän tuloksen aikaansaamiseksi. Tuloksena on ollut hyvä mieli niin veteraaneille kuin kerääjillekin.

Helsinki – Vantaan keräystoimikunnan puolesta

Tero Tuomisto

puheenjohtaja

Rauno Loukkola

sihteeri

Viljo Lehtonen

keräyksen piiripäällikkö

Myös Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n toiminnanjohtaja Markku Seppä vastasi sähköpostiini:

Hämmästyneenä luin lähettämäsi viestin. En ole tietoinen kaikista maamme 24 keräyspiirin erilaisista keräystempauksista. En myöskään tästä Helsingin seudun keräyspiirin tapahtumasta. Tapahtumassa näyttää sekoitetun Sotiemme Veteraanit keräyksen tapahtuma ja ehdokkaan vaalitilaisuus. Tällaista asioiden yhdistelyä en pidä soveliaana.

Välitän viestin myös Helsingin seudun keräyspäällikölle.

Tervehtien

Markku Seppä

Lisäksi juttelin puhelimitse asiasta Helsingin keräystä järjestäneen henkilön kanssa (huonon nimimuistin vuoksi meni nimi ohi mutta puhelintietojen perusteella Tapani Uutela). Saamani mielikuva asiasta on, että juttu on alimmalta tasolta peräisin ja tehty ilman laajempaa konsultaatiota. Hieman oli sellaista henkeä mukana, että tehdään tätä kun Rydman on isänmaallinen ehdokas ja muutkin kai saisi tehdä, mutta asiaa ei ollut juuri mietitty muista näkökulmista. Ajattelemattomuus lienee innokkaiden kerääjien virhe.

Kellekään politiikkaa tuntevalle ei vain voi olla yllätys, että tällainen tempaus voi herättää pahaa verta erityisesti kun kyse on yhden puolueen kampanjasta ja vielä aika mielipiteitä jakavasta ehdokkaasta. Voi kysyä, olisiko Rydmanin itse pitänyt kantaa tästä vähän vastuuta.

(Kuvat Wille Rydmanin Facebook-sivulta)

Vihreät julkaisivat tänään

Kirjoitan liveblogia ViNOn verkkosivuille vihreiden puoluekokouksesta.

Liveblogi

Useimpien ihmisten mielestä politiikan yksi tärkeimpiä päämääriä on ihmisten onnellisuus. Tämän väitteen voi löytää esimerkiksi ViNOn periaateohjelmasta. Onnellisuustutkimus taas kertoo meille, että yksi merkittäviä onnea selittäviä tekijöitä on kestävä parisuhde – ilmeisesti kai avioliitto useissa tutkimuksissa, mutta mutuillen väittäisin homman olevan eniten kiinni valinnasta ja siitä, että suhde koetaan pysyväksi. Miten politiikalla voidaan vaikuttaa ihmisten kykyyn aloittaa parisuhteita?

Politiikan keinoin pariutumiseen lienee vaikea vaikuttaa, mutta ainakin tiedetään, että sukupuolia on oltava suurin piirtein sama määrä maantieteellisesti samalla seudulla (1) ja lienee todennäköistä, että valtiovallan toimet vaikuttavat ihmisten asettumiseen ympäri maata myös sukupuolittuneesti.

Nopea analyysi Tilastokeskuksen tietojen pohjalta tuotti seuraavia tiedonpalasia:

• Koko maassa naisten suhde miehiin 20-29 -vuotiaissa on 0,951
• Helsingissä naisten suhde miehiin 20-29 -vuotiaissa on 1,051

Piirsin asiasta muutamia mielenkiintoisia kaavioita, jotka löytyvät tämän viestin lopusta. Hiukan vaikuttaisi siltä, että pienestä sukupuolittuneisuudesta huolimatta erot alkavat tasaantua, kun ihmisten ikä lähenee 30 vuotta.

Hieman vaikuttaisi siltä, että Tampere vetää puoleensa suurin piirtein samoin miehiä kuin naisiakin. Helsingissä naisia on selkeästi enemmän, mutta Espoo ja Vantaa mukaan laskettuna erot ovat pienempiä. Aika selvä selitys voisivat olla yliopistot ja toisaalta aivan valitsemani ikähaitarin alkupäässä lukiot.

Kuitenkin on selvä, ettei ongelma ole niin vahva kuin olin mielessäni hahmottanut etukäteen. Aina sitä vähän pettyy, kun omalle hypoteesille ei saa suoraa tukea datasta.

(1) Jätän huomiotta tässä käsittelyssä täysin seksuaalivähemmistöt.

Olen lauantaina klo 14-16 edustamassa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittoa Effin järjestämässä paneelikeskustelussa tietoyhteiskunnan polttavista aiheista.

Jos Assembleille eksytte, tulkaa toki katsomaan!

Olen työkseni käynyt läpi opiskelijoiden ylläpitämiä blogeja ja tätä tehdässä on ollut aikaa ajatella nykyaikaisen hypertekstin luonnetta. Olen tullut tulokseen, että koululaisille pitäisi pikaisesti opettaa linkittämistä. Linkit ovat varsin näkyvä osa tekstiä ja niitä voi ilmeisesti tehdä todella huonosti.

Esimerkiksi seuraavat tavat linkittää olen jo nähnyt teksteissä:

1) Oppimateriaaliin löytyy täältä.
2) Oppimateriaali löytyy täältä.
3) Oppimateriaali löytyy täältä. Usein on tärkeä tehdä oppimateriaali itse.

Esimerkissä 1 on linkki laitettu sanan “täältä” alle. Tässä ei ole mitään järkeä, koska tällöin linkki ei sisällä minkäänlaista tietoa linkittämästään kohteesta. Jos tämän tekstin käy selailemalla läpi, ei tuo linkki kerro mitään.

Esimerkissä 2 on yllä olevan virheen lisäksi linkitetty myös piste. Piste liittyy linkkiin jopa vähemmän kuin sana “täältä”.

Esimerkissä 3 on linkkiä jatkettu vielä pisteen yli sitä seuraavaan väliin. Tämä on rasittavan näköistä eikä informaatioarvoa varmasti ole.

Parempi tapa linkittää oppimateriaaliin olisi laittaa tekstin alle sana oppimateriaali ja tehdä siitä (ja vain siitä). Toinen tapa olisi laittaa sana oppimateriaali tekstin sisälle ja linkittää se. Esimerkiksi seuraavasti:

Tein oppimateriaalin itse. (1)

Tärkeintä koulussa on tietenkin opettaa lapset kirjoittamaan (2). Kuitenkin olisi varsin järkevä opettaa alkeet tekstin muotoilusta nettiaikana. Ainakin olisi hyvä, ettei tarvitsisi nähdä täysin isoilla kirjaimilla kirjoitettuja otsikkoja kuin korkeintaan sähköposteissa ja vastaavissa, joissa mitään muuta muotoilua ei ole käytössä.

(1) Oikeastaan en ole varma, olisiko parempi jättää linkittämättä “oppimateriaalin”-sanan viimeinen kirjain.
(2) Muistutan blogini kahta lukijaa siitä, että kieleni olisi varmasti vielä hirveämpää ilman koulun tarjoamaa harjoittelua.

17.7.2009 klo 19:50: Korjasin yhden yhdyssanavirheen. Olisi voinut ehkä oikolukea tämän kirjoituksen tavallista paremmin, jos olisi ollut fiksu.

BBC: Hi-tech helps Iranian monitoring

Nokia Siemens Network has confirmed it supplied Iran with the technology needed to monitor, control, and read communications.

It told the BBC that it sold a product called the Monitoring Centre to Iran Telecom in the second half of 2008.

Myös Voima: Nokia yhdistää Iranissa

Yhteisvastuuraportit ovat ainakin Nokia Siemens Networkillä aika turhaa tekstiä. Mielestäni yhteiskuntavastuun ajatus on ohjata yritystä nimenomaan harmaalla vyöhykkeellä: alueella, joka on eettisesti haastava vaikka periaatteessa laillinen. Tässä tapauksessa järjestelmä ei ole toiminut. Osin ongelma tietysti myös siinä, että joku muu olisi toki tällaisen teknologian myynyt Iranille. Kyseessä on siis vanha tuttu Vangin dilemma. Silti en voi hyväksyä tällaista toimintaa.

Ihmisten valvontaa lisäävien teknologioiden kehittäminen on myös liian kauan ollut hyvin kannattavaa bisnestä länsimaissa. Käsittääkseni lähes kaikki länsimaat pumppaavat tähän puuhaan paljon rahaa. Olisi syytä huomata, että vaikka teoriassa voisi olla mahdollista käyttää jotain tällaista teknologiaa oikein Suomessa, muualla maailmassa samat teknologiat voivat olla erittäin tuhoisia. Tämä on syytä pitää mielessä, kun seuraavan kerran taas viritellään jotain Lex Nokia 2.0:aa.

HS: Viestintäministeri Suvi Lindén kannattaa Yle-maksua

“Budjettirahoitus olisi ehkä helpoin keino, mutta nämä ovat poliittisia ratkaisuja. Budjettia painavat kovin monet uudet menopaineet. En usko budjettirahoituksen mahdollisuuteen tässä tilanteessa”, Lindén sanoo Nykypäivän haastattelussa.

Miksi kukaan ei oikeasti täysin kannata mediamaksua? Tässäkin todetaan, että oikeastaan budjetitrahoitus olisi parempi vaihtoehto, mutta ei nyt juuri onnistu poliittisista syistä. Poliittiset syistä painavin taitaa olla se, että kokoomuksella on lähes uskonnollinen vakaumus siihen, että veronkorotukset ovat aina pahasta.

Mediamaksu on köyhille liian suuri ja syrjii sinkkuja. En minäkään käytä kahta kertaa enempää Ylen tuotantoa verrattuna kaksihenkiseen talouteen.

Kokoomuksen Intotietotaitokoneessa (1) Ari Vatasen vastaus

Kysymys: Oletko käynyt testaamassa hiilijalanjälkesi?
Vastaus: En
Perustelu: Enkä mene. Jalanjäljen koko ei sinänsä kerro mitään, vaan vaihtosuhde paljonko hyvinvointia sillä saa. Jalanjäljen koosta puhuminen on tapa puolustaa laiskuutta ja tehottomuutta. Tehokkuus = köyhyyden poisto. Pelkästään Kiinan ja Venäjän päästöt ovat neljätoista kertaa Ranskaa suuremmat per yksi euro bruttokansantuotetta. Vihreät haluavat palauttaa yhteiskunnan menneisyyteen.

Tämä lausunto tietenkin tuntuu vähän ristiriitaiselta Vatasen muiden lausuntojen kanssa, jotka ovat kiistäneet ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Ei oikein mahdu päähäni myös, miksi päästöjen analysointi ja sitten vähentäminen suoraan näyttäisi pahalta päästöjä per bkt -mittarillakaan analysoituna.

Vatanen on kuitenkin siinä oikeassa, että vihreät ovat ainoa puolue, joka tuntuu ottavan ilmastonmuutoksen tosissaan. Päästöjä on meistä vähennettävä jopa, jos se vähentää hetkellisesti bruttokansantuotettamme. Hillitty taantuma on parempi vaihtoehto kuin hillitön romahdus ympäristökatastrofin siivittämänä.

(1) Samassa koneessa on muuten kysytty muutenkin europarlamentaarikon työhön tiukasti pureutua kysymyksiä, kuten

Mikä on mieluisin tapa äänestää?
Ennakkoon, vaalipäivänä vai netissä?

Mitä antaisit uudelle ylioppilaalle lahjaksi?
Selvää rahaa, Waltarin Sinuhe egyptiläisen vai Liput Provinssirockiin?

HS: Europarlamentaarikko Ari Vatanen: Iso hiilijalanjälki on merkki menestyksestä

Vatanen esittelikin tilaisuuden lopuksi visionsa energiapolitiikasta. “Hiilidioksidipäästöjen välttäminen on ehkä stalinismin ohella suurin hype, jonka olen elämässäni kokenut”, Vatanen sanoi.

Hänen mielestään käsitys ihmisen vaikutukseen ilmaston lämpenemisessä on valheellisten ja väärennettyjen tutkimustulosten seurausta.

“Hiilijalanjäljen suureneminen on vain merkki siitä, että olemme pystyneet luomaan hyvinvointia”, sanoi ydinvoiman nimeen vannova Vatanen.

Minusta tämä on tyrmistyttävää tekstiä. Jos olisin Kokoomuksen äänestäjä, olisin varmaan jo päättänyt äänestää Sirpa Pietikäistä. Tämän puheen jälkeen joutuisin kuitenkin miettimään vielä kerran, voinko ottaa sen riskin, että tuollainen asiantuntematon ilmastoänkyrä menee läpi suhteellisen fiksun poliitikon sijaan.

Meillä vihreillä on hieno lista eurovaaleissa. Suurin ongelma on itseasiassa valita hyvistä tyypeistä. Joukossa ei myöskään ole yhtään henkeä, jota en tahtoisi nähdä europarlamentissa. En ole ihan varma vieläkään, ketä äänestän, mutta lopullinen päätös riippuu siitä, mitä lopulta päätän painottaa äänestäessäni ennakkoon keskiviikkona. (1)

Hyviä vaihtoehtoja

Ilmastopolitiikka: Satu Hassi
Avoimuus: Heidi Hautala
Hiton fiksuja nuoria vallankahvaan: Emma Kari ja Touko Aalto
Tietoyhteiskunta: Jyrki Kasvi

Luulen, että näistä viidestä valitsen.

(1) Kannattaa näin kesällä äänestää ennakkoon, ettei tule mitään ikäviä yllätyksiä.