Esitän ohessa olevassa sarjakuvassa, miten talous voi pysyä saman kokoisena, vaikka joku maksaakin korkoa. Lähinnä tästä analyysistä voi päätellä, että esimerkiksi Zeitgeist-elokuvissa sekä Vasemmistonuorten poliittisessa ohjelmassa esiintyvän analyysin välineet ovat absurdin huonoja.
Comments
15 responses to “Miksi naivein "Raha on velkaa"-analyysi ei ainakaan toimi”
Tuota noin, mitenkä tämän nyt kauniisti laittaisi…Nöyrin pyyntöni koko maailman kansalaisten puolesta. Jos tietotaso pyörii tällä asteella älä missään nimessä sotkeudu politiikkaan. Siellä on vatipäitä jo ihan tarpeeksi.
Kerro ihmeessä lisää. Mikä analyysissä mättää?
Itse epäilen, että erittäin moni asia, mutta tämä johtuu täysin mallin puutteista. Mallilla perustellaan Zeitgeist-liikkeen keskeistä väitettä: korosta seuraa talouskasvun pakko.
Huomauttaisin että lähtötilanne ei ole se, että pankilla on x määrä rahaa. Alussa kenelläkään ei ole rahaa. Vasta kun Matti ottaa lainan, pankki luo lainattavan summan rahaa Matin tilille talletuksena. Kun Matti ottaa lainan, alkaa se kasvaa korkoa. Eli velkaa tosiaan on enemmän kuin rahaa on kierrossa. Teoriassa Matti voisi maksaa lainansa korkoineen loputtomasti pienenevinä lyhennyserinä, jos pankkiiri aina kuluttaa kaikki korkotulonsa Matin työn tuloksiin. Tietysti jos pankkiiri päättääkin pitää osan korkotuloista, ei Matilla ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa lisää lainaa maksaakseen edellisen lainansa ja sen korot takaisin.
Jos Matti kuitenkin maksaisi velkansa pois, palaisi yhdyskunta takaisin tilanteeseen missä siinä ei olisi lainkaan rahaa kierrossa. Jonkun olisi jälleen otettava velkaa, jotta yhdyskuntaan saataisiin rahaa kiertoon. Kysyt varmaan, että mitä sitten. Ottakoot lainaa. Pointti on kuitenkin se, että velkarahajärjestelmässä kaikesta rahasta maksetaan korkoa pankeille. Keskimäärin 40% kaikkien tuotteiden ja palveluiden hinnoista on korkoa (tai oli 80-luvulla kun asiaa koskeva tutkimus tehtiin).
Sen sijaan jos valtio (esim. keskuspankkin roolissa) loisi rahan velattomasti ja laittaisi sen kiertoon (valtion budjetin raameissa) infraa rakentamalla, tarjoamalla palveluita, jne. Lähtötilanne olisi se, että yhteiskunnassa olisi rahaa kierrossa riippumatta siitä onko yksikään toimija ottanut velkaa vai ei (tämän ajatuksen sisäistäminen saattaa olla haastavaa ihmisille, jotka ovat tottuneet ajattelmaan nykyjärjestelmän rajoittamassa laatikossa). Tuotteiden ja palveluiden hinnat voisivat olla huomattavasti alemmat ja valtio voisi olla velaton. Pankkitoiminta voisi aivan hyvin olla yksityisen sektorin hallussa. Rahaa vain ei luotaisi lainoja myönnettäessä. Pankit siis voisivat myöntää lainoja vain siitä rahasta mikä niihin on talletettu (määräaikaistalletukset tms.). Pankkitoiminta olisi varmasti pienempää, mutta mitä sitten. Kuulostaa paljon paremmalta järjestelmältä minun mielestä.
Toi yksinkertaistus olisi melkein pitänyt paikkansa 200 vuotta sitten. Nykytodellisuudessa, jos pankilla on 1000 krediittiä se saa antaa sitä vastaan lainaa 10 000 krediittiä ulos ja kerätä korot koko tästä määrästä. Piirräppä uusiksi ja katto miten toimii…
Ensimmäiselle anonyymille: Mutta valtiohan luo nimenomaan rahaa keskuspankkijärjestelmän kautta. Toki jossain maissa keskuspankit pakotetaan ostamaan valtion velkaa niin paljon, että seurauksena on valtava määrä inflaatiota…
http://en.wikipedia.org/wiki/Central_bank
Toiselle anonyymille: So? Voit kuvitella tuon saman sarjakuvan täsmälleen samoilla numeroilla. Jos Absurdanissa olisi enemmän asiakkaita, voisi pankki toimia siitäkin huolimatta, että asiakkaita olisi enemmän kuin rahavarasto antaisi myöden tyypillisesti. Pankki tuottaisi rahaa korkoina kuten sarjakuvassani ja tämä raha voitaisiin jakaa omistajille ja työntekijöille, jotka voisivat puolestaan ostaa lisää palveluita.
Nykyjärjestelmässä pankit lainaavat keskuspankkirahaa keskuspankilta ja valtio (ja muut) lainaavat liikepankeilta. Pankit siis välittävät lainoja valtiolle ja luovat uutta rahaa lainatessaan muille. Keskuspankki luo murto-osan liikkeellä olevasta rahasta (n.2-5% ) ja sekin luodaan velkana, joten siitäkin maksetaan korkoa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Fractional_reserve
http://en.wikipedia.org/wiki/Money_supply
Et ilmeisesti sisäistänyt sitä vaikeaa kohtaa… Vaihtoehtojärjestelmässä raha minkä keskuspankki loisi ja antaisi eduskunnan (tms. toimijan) käyttöön ei olisi velkaa. Vain rahaa. Ei korkoa, ei takaisin maksua (periaatteessa valtio voisi maksaa pienen prosentin verotuloista takaisin keskuspankille, jolloin keskuspankilla olisi paremmat välineet pienentää kierrossa olevan rahan määrää tarvittaessa. Tosin sellaista tarvetta tuskin tulisi tuossa järjestelmässä).
Kehoitan tarkistamaan, kuinka paljon Suomen keskuspankki luo tällä hetkellä suomalaisten rahoista ja kuinka suuren osuuden tästä rahasta luovat yksityisessä omistuksessa olevat pankit. Miksi sitten on Euroopan keskuspankki ja miten IMF sotkeutuu kuvioon mukaan? Onko kilpailuasetelma sittenkään aivan reilu?
Jos sinulle annetaan yhtäkkiä valta: kun sinulla on 10€ taskussa, voitkin antaa tällä 10€:llä 100€:n edestä lainaa. Ja sitten saat kerätä korot tuosta 100€:n summasta. Kohta sinulla on 100€ pääoma korkotuloista ja voit jakaa 1000€ lainaa jne.. Kyllähän tämä systeemi nostaa tietyn ammattikunnan (yksityiset pankkiirit) aika täysin eriarvoiseen asemaan, kuin tuossa sinun sarjakuvassa. Alkaa nimittäin rahavuori pankkiirin alla kasvaa aika vauhdilla, kun taas tavallisen taapertajan elo ohenee koko ajan.
Olet täysin oikeassa, jos nykyinen talous toimisi kuten hyvin havinnollistava sarjakuvasi esittää, toimisi homma paljon paljon paremmin. Jos rahat luotaisiin suomen keskuspankissa yksityisten pankkien sijaan kaikki olisi paljon paremmin (korkotulot jäisi Suomeen ja voitaisiin käyttää verorahojen tavoin suomalaisten hyväksi). Valta rahan luonnista tulee olla valtiolla ja kansalaisilla – ei yksityishenkilöillä.
Kuitenkaan nykytilanne ei mene näin.
Suosittelen tsekkaamaan mitä fiat -valuutta tarkoittaa, sekä miten nämä kultakannasta irtoamiset ja vaikka tuo esimerkin 10% reservivaatimus toimii ja miten se vaikuttaa suureen kuvaan.
Kandee myös googlata erilaisten rahajärjestelmien toimintaa. Mitä esimerkiksi rahan negatiivinen korko tekee yhteisölle on aika yllättävää. Talous ja kansalaisten hyvinvointi alkaakin rullata ennennäkemättömällä tavalla! Käytännön esimerkkejä löytyy viime vuosisadalta useampikin.
Nykyinen talousjärjestelmä sääntöviidakkoineen on kohtalaisen hankalatajuinen, mutta yksi asia on ainakin selvää: Se ei toimi. Tilalle tarvitaan jotain kaunista ja yksinkertaista jonka matti meikäläinenkin ymmärtää. Kyse on kuitenkin vain ihmisten välisestä vaihtokaupasta, joka ei ole kovin monimutkainen juttu.
Tähän sarjakuvateemaan sopii täydellisesti Robinson Crusoen oppi rahasta ja koroista:
http://issuu.com/tonyusuryfree/docs/the_story_of_robinson_crusoe
Nuo 21 sivua kannattaa lukea avoimin mielin!
Mattihan se on fiksu kaveri, kun lainaa rahaa vain maksaakseen sen takaisin korolla! =D
Yksi anonyymi muiden joukossa (onko tänne kirjautuminen ihan oikeasti mahdotonta teille vai miten?): Ehkä Matti tarvitsee rahaa vaihdonvälineeksi jonkun toisen kanssa. Bisnekset vaan jäävät nollille.
Ja sitten haluaisin täsmentää, että en usko sarjakuvan kertovan mitään syvällistä ja ihmeellistä rahasta ja taloudesta. Lähinnä osoitan, että Zeitgeist-elokuvissa käytetään esiteltyä mallia epäjohdonmukaisesti ja johdonmukainen tarkastelu mahdollistaa stabiilin talouden.
En ole tämän alan asiantuntija ja minusta tuntuu että olen eräästä joukosta poikkeava siinä mielessä, että uskallan myös sanoa ymmärtäväni asiaa vain osin.
Toisin kuin yksi ihminen täällä väitti, talouden pyörittäminen hyvin ja kaikkia tukien ei ole helppoa. Ja samoin nykyjärjestelmä ei ole maailman huonoin – itseasiassa se on pärjännyt kilpailussa muiden järjestelmien kanssa aika hyvin.
Olen selittänyt nykyistä rahajärjestelmää selkosuomeksi tekstinä tässä esimerkkien kanssa. Siellä on mm. tuo fraktionaalinen järjestelmä kuvattuna. Jos teksti on liian “pitkä”, niin olen myös tehnyt 15min utube-videon.
Samoin olen tehnyt vaihtoehtoisesta rahan “synnytyksestä” eli talousdemokratiasta selkokielistä esitystä sekä tekstinä että 15min utube-videon. Kannattaa lukea noita lähdemateriaaleja, siellä löytyy mm. Suomen pankin tekstejä, jotka osoittavat esitykseni/väitteeni todeksi.
Kaikkihan lähtee kaksinkertaisesta kirjanpidosta, joka keksittiin joskus keskiajalla. Pankkien kohdalla tämä tarkoittaa, että kun asiakas nostaa lainan, niin pankki merkitsee summan yhtä aikaa lainaksi ja tuloksi (taseet siis +/- nolla). Parin sekunnin homma. Rivikansalaisille epäreiluksi asian tekee se, että pankki kerää asiakkaalta tulosarakkeeseen vielä reilusti korkoa, joka tulee muiden ihmisten ottamista lainoista välikäsien kautta. Että kaikki saisivat lainansa maksettua, niin kokonaisuutena ihmisten on lainattava aina enemmän ja enemmän eli se “talouskasvun” pakko.
Tässä vielä hiukan provosoiva video nykyjärjestelmästä, jota voi syystäkin kutsua lähinnä taloustotalitarismiksi. Videot eivät ehkä ole maailman kauniimpia, mutta asiat tulevat selväksi.
”Of all the many ways of organising banking, the worst is the one we have today.”
— Mervyn King, Governor of the Bank of England, speaking on banking reform New York 25th October 2010
Sen vielä lisäisin, että jenkkiläähän pidetään talousasioissa esikuvana. Miksi siis lätäkön takana 13 osavaltiota haluaa Pohjois-Dakotan osavaltion idean mukaisen oman julkisen pankin? Haluavat pitää julkisen sektorin pystyssä eivätkä maksaa pankeille korkoja rahan luonnista?
Tuo Mervin Kingin kommentti on erittäin tärkeä. Mies varmaan pian leimataankin seniiliksi ja pakotetaan eläkkeelle.
Hyvä ystäväni Hexi kirjoitti: “Ja samoin nykyjärjestelmä ei ole maailman huonoin – itseasiassa se on pärjännyt kilpailussa muiden järjestelmien kanssa aika hyvin.”
Missä kilpailussa? Siinäkö kilpailussa, jossa kilpaillaan siitä, mikä järjestelmä on paras leviämään koko planeetan laajuiseksi, kasvamaan rajatta ja syrjäyttämään muut järjestelmät? Kuulostaa yhdeltä luonnossa esiintyvältä erittäin haitalliselta organismilta, jota myös syöpäkasvaimeksi kutsutaan. Kyllä, näyttäisi siltä, että nykyjärjestelmä on ilmeisesti pärjännyt tässä kilpailussa hyvin. Entäpä itse kilpailun olemus? Onko tämä se kilpailu, jolla talousjärjestelmiämme haluamme vertailla? Kerro lisää siitä, minkälaisena kilpailuna itse koet elämän ja millaisen kilpailun haluaisit, jos saisit päättää. Vai olisiko mukavaa, jos ei tarvitsisi kilpailla ollenkaan? Mihin suuntaan mielestäsi meidän tulisi kehittyä? Olemmeko nyt menossa siihen suuntaan? Kuka kilpailun muuten järjestää? Miten se on saanut alkunsa? Suosiiko kilpailun olemus jo itsessään tietynlaisia järjestelmiä ja sulkeeko se toisenlaiset järjestelmät automaattisesti pois? Minkä optimointitehtävän ratkaisuun kilpailijat tähtäävät? Kysyjän mielestä nykyjärjestelmän arvottaminen muiden yläpuolelle on kuin sanoisi: “tuon vahvimman luolamiehen on varmasti oltava hyvä johtamaan heimoamme, eihän kukaan ole pärjännyt hänelle tappelussa”. Elämän ylläpitäminen kuitenkin vaatii muutakin kuin vahvan aseteollisuuden ja armeijan (vaikka se BKT:tä kovasti kasvattaakin). Älä kuitenkaan usko mitä puhuja sanoo. Oivalla itse, kysy ja kritisoi!
Lisäksi haluaisin muistuttaa vielä, että vaikka näyttäisi siltä, että talouskasvun ja “kaiken hyvän kasvun” välillä aikasarjana tarkasteltuna näyttäisi löytyvän korrelaatiota, ei tästä seuraa syy-seuraus -suhdetta. Itseasiassa pelkän talousjärjestelmän ja minkä tahansa muun mittarin eristäminen kaikesta muusta olevasta analyysiä varten on selvästi kieroutunut tapa katsoa maailmaa. Kannattaa muistaa, mikä oikeasti pyörittää maailmaa (kirjaimellisestikin), ja sehän on energia. Kaiva käsiisi historiallista dataa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja piirrä tämä samaan kuvaajaan minkä tahansa eksponentiaalisesti kasvaneen suureen kanssa (väestö, bkt, tekn. kehitys, jne.), niin herää kysymys: onko talousjärjestelmällä itseasiassa mitään tekemistä kasvun kanssa. Energiankäytön kasvu kun tuntuisi selittävän kaiken niin paljon paremmin. Puhuja tietenkin sortui juuri samaan yksinkertaistamiseen, kuin talouskasvu-uskovaisetkin. Ei pelkkä halvan energian löytyminenkään kaikkea selitä. Kannattaa kuitenkin miettiä mittasuhteita ja sitä mikä on ollut välttämätön ehto nykyisenlaisen maailman kehittymisessä ja mikä ehkä vain sivutuote.
Huomauttaisin itse Vasemmistonuorten poliittisen ohjelman kirjoittamiseen osallistuneena, että jos sarjakuvasi perusteella poliittisen ohjelman analyysi on horjuva, niin esittämäsi sarjakuvan analyysi on sitäkin horjuvampi.
Sarjakuvasi esittää kyllä idean tasolla oikein teoreettisen argumentin, että kyllä velat korkoineen on maksettavissa takaisin, vaikka joitakin räikeitä virheellisyyksiä sarjakuvassa silti ilmenee (esim. pankilla alkurahaa, josta se maksaa pankkiirille palkkaa). Tämä on kuitenkin vain ja ainoastaan yksi skenaario lukuisista muista skenaarioista. Siitä huolimatta vedät johtopäätöksen, että koska skenaariosi on teoreettisesti mahdollinen, se myös väistämättä toteutuu. Tämä jos mikä päättely on mielestäni kotoisin Absurdistanista ja edustaa friedmanilaista talousajattelua.
Vaihtoehtoinen skenaario voisi olla vaikkapa se, että pankkiiri ei kuluta penniäkään (vai mikä olikaan rahayksikkö) saamastaan korosta takaisin yhteiskuntaan. Tällöin lainaaja ei pysty millään maksamaan velkaansa takaisin, joten hän menettää vakuudeksi asettamaansa reaaliomaisuutta pankille aina ja kaikissa tapauksissa. Pitäisikö tämän skenaarion perusteella vetää johtopäätös, että näin väistämättä tapahtuu? Näin voitaisiin tehdä, jos päättely olisi samankaltaista kuin sarjakuvan tekijällä.
Todellisuus kuitenkin lienee jossain siellä välissä. Pankkiiri kyllä varmasti kuluttaa osan rahoistaan takaisin yhteiskuntaan, mutta ei koskaan kaikkea, jotta velat korkoineen olisi maksettavissa kokonaan takaisin kauniisti, jatkuvasti pienenevinä lyhennyserinä.
Yst.terv.
Patrizio Lainà