Lukukausimaksuista

Viime aikoina on käyty huolestuttavan paljon keskustelua lukukausimaksuista. Ajatuksena lukukausimaksut suomalaisille opiskelijoille olisivat melkoinen loikka taaksepäin aikoihin, jolloin varallisuus ja sivistys vain periytyivät ja nousukkaat olivat lähinnä epäilyttäviä.

Minusta ilmainen koulutus takaa paikan, jossa yhteiskuntaluokasta toiseen nouseminen voi onnistua. Maailmaan tullessaan on Suomenkin kansalaisella jo melkoinen määrä yhteiskunnan rakennelmista johtuvia haittoja ja esteitä asuinpaikasta sukupuoleen, jotka estävät enemmän tai vähemmän etenemistä yhteiskunnassamme. On valtava sääli, että suurin näistä esteistä taitaa tällä hetkellä olla vanhempien koulutus ja varallisuus. Muutamien tai jopa useimpien hyytyminen ei tosiaan tarkoita, että esteiden raivaaminen pitäisi lopettaa. Maksullinen koulutus olisi esteenä valtava ja tekisi vanhempien varallisuudesta vielä nykyistäkin isomman esteen. Esteitä pitää vähentää – ei lisätä!

Maksut ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ovat eri tavalla huono idea. Jos Suomi tosiaan haluaisi aktiivisia maahanmuuttajia, en näe juuri parempia hakijoita kuin nämä Suomeen opiskelemaan haluavat. On varmaan totta, että osa lähtee kotiin ilmaisen koulutuksensa kanssa, mutta varmastikin osa jää ja osa tulee takaisin jonkin ajan kuluttua. Sitä paitsi yliopistosysteemimme on niin sekaisin, että sitä pitäisi parantaa melkoisen paljon, että kukaan haluaisi siitä maksaa.

Oleellisin argumentti lukukausimaksuja vastaan on kuitenkin se, että sivistys on itseisarvo. Tieto taitaa olla paras asia, mitä yhteiskunta voi tuottaa. Ilmainen koulutus takaa tiedon jakautumisen ja tuottamisen isolle joukolle kansalaisia. Kukaan täysipäinen ei ole ehdottanut maksuja peruskouluihin. En näe juurikaan eroa yliopistomaksujen ja peruskoulumaksujen välillä. Kummatkin rajoittaisivat kansalaisten pääsyä sivistyksen luokse tasavertaisina.

Jos tarkoitus kaikissa näissä ideoissa on vain opintoaikojen nopeuttaminen, pitäisi minusta välillä kokeilla porkkanaakin. Mitä jos opiskelija saisi vielä maksamattomista opintorahoistaan vaikkapa puolet könttäsummana valmistuttuaan? Kohtuullinen opintorahakin olisi tietysti jo radikaali kokeilu…