Kukaan ei puolusta missään turhaa sääntelyä. Turha sääntely on turhaa. Sääntelyn vastustaminen on kuitenkin nykyisellään kovin suosittu poliittinen tavoite. Alla on listattu muutamia syitä, miksi sääntelyn vastustaminen ei ole niin iso juttu kuin monet kuvittelevat.
1. Sääntelyn vähentäminen parantaa yrittäjän asemaa paljon vähemmän kuin luullaan.
Monet puolustavat sääntelyn vähentämistä yrittäjän auttamisella. Näissä puheissa vain unohtuu se, että byrokratia ja sääntely koskevat tyypillisesti kaikkia alan yrittäjiä. Byrokratiasta tulee työtä ja kuluja, mutta niin tulee kilpailijoillekin ja kustannukset voi usein siirtää kuluttajille. Merkitys on tietenkin suurempi kansainvälisesti kilpaillulla alalla, minkä vuoksi kansainvälinen sääntely saattaisi usein olla aivan yhtä perusteltu tavoite kuin sääntelyn vähentäminen.
2. Suuri osa hassuimmasta sääntelystä on melko lailla ilmasta.
Onko tähtisadetikkujen kieltäminen alle 18-vuotialta tarpeellista? Tuskinpa. Onko tähtisadetikkujen kieltämisestä hirveän paljon haittaa kansantaloudelle? Tuskinpa. Samaa voi sanoa vaikkapa kuntien velvollisuudesta tarkastaa solariumeja. Missään ei tosiasiassa ole armeijaa solariumin tarkastajia ja ehkä pieni mahdollisuus valvontaan pistää jonkun huolehtimaan solariumistaan tai sitten ei, mutta ei niiden valvontaan myöskään kulu oikein mitään rahaa.
3. Sääntelyn vastustamisen vimma tuntuu olevan kovin valikoivaa.
Kokoomuslaiset ajavat sääntelyä alas kovalla tohinalla, joten otetaan heidät erityistarkasteluun. Kokoomuksen tarkoittama vähennettävä sääntely on kuitenkin enemmän tai vähemmän rikkaiden ihmisten elämää rajoittava sääntely. Harvempi kokoomuslainen puhuu vastaan vaikkapa työttömien pakottamista töihin, vaikka siinähän on kyse hyvin paljon ihmisten vapauteen kohdistuvasta säädöksestä, joka aiheuttaa huomattavan absurdeja tilanteita yksittäisille ihmisille. Kokoomukselle käy myös palvelualoite, joka pakottaisi jokaisen palvelun yhteydessä tarkastelemaan myös yksityisiä palveluntarjoajia. Käytännössä kyseessä on säädös, jonka tavoitteesta voi toki olla montaa mieltä, mutta ensi alkuun siinä lisääntyisi byrokratia. Ja julkisista kannanotoista päätellen ilmeisesti toimeentulolla ostetun lastenrattaiden ostokohteitakin haluttaisiin säädellä tarkemmin.
4. Yksinkertainen sääntely ja kaikissa tapauksissa täydellinen sääntely ovat usein ristiriitaisia tavoitteita.
Usein samat ihmiset, jotka valittavat sääntelyn ongelmista yksittäisissä tilanteissa, valittavat myös siitä, että lait ja säädökset ovat pitkiä ja monimutkaisia. Lakien ymmärrettävyys onkin tärkeä asia. Toisaalta jos meillä on yksi säädös, jota soveltaa reilu 5 miljoonaa ihmistä hyvin erilaisissa tilanteissa, väistämättä joskus päästään tilanteeseen, jossa säädös tuntuu liioittelulta. Päättäjille tulee nyt valinta eteen: tehdäänkö selväksi, että tähän yhteen tapaukseen säädöstä pitää soveltaa eri tavoin tai jotenkin joustavasti vai päätetäänkö, että muutamat poikkeukset eivät häiritse itse päätavoitetta. Jos päätetään täsmentää toimintakenttää, tulee herkästi lisää säädöstekstiä. Jos päätetään elää epätäydellisyyden kanssa, saadaan ammuksia sääntelyn vastustajille.
5. Monet tarinat absurdista sääntelystä ovat urbaaneja legendoja.
On tietenkin paljon tarinoita sääntelyn ongelmista, jotka ovat totta. On myös paljon tarinoita sääntelystä, joita on väritetty tai joissa ei ole juuri totuuden siementäkään. Onpa myös joitakin juttuja sääntelystä, jossa säädös on ehditty jo korjata. Esimerkiksi Aamulehti kertoi jokin aika sitten, että Pirkkalassa ei saanut myydä raakamaidosta tehtyä pullaa tietyissä liiketiloissa. Myöhemmin selvisi, että oikeastaan nykyään saisi myydä. Tämä ei näytä estävän ihmisiä levittämästä totuutena tarinaa sääntelyn tuhoavasta vaikutuksesta pullabisnekselle.
6. Sääntelyn vähentämisen ohessa voi mennä myös toimivaa sääntelyä.
Oletko koskaan saanut ruokamyrkytystä? Jos asia on tuttu, varmasti haluat sitä välttää. Jos taas et, voit kiittää asiasta elintarvikealan sääntelyä. Suuri osa sääntelyn kohteista olevista haitoista on sellaista, ettei siihen törmää elämässä enää siksi, että sääntely toimii. Hyvä sääntely on melko näkymätöntä, mutta voi silti esimerkiksi aiheuttaa kustannuksia jonkin elinkeinon harjoittajille. Pystymmekö me ruokamyrkytystä mielellään jatkossa välttelevät pitämään puoliamme intressiryhmiä vastaan? Toivottavasti, mutta se vaatii myös ymmärrystä sääntelyn tavoitteille.
Ja silti…
Vastustan monenlaista sääntelyä: Haluan viinit Alko-nimiseltä osastolta ruokakaupan viiniosastolle. Haluan sosiaaliturvaan vähemmän säädöksiä ja lisää joustoa perustulon tapaan. Haluan vapaammat aukioloajat muillekin kuin huoltoasemille. Haluan valtion eroon kirkon toiminnasta ja haluan kirkon eroon valtion toiminnasta – uskon asiat olkoon jokaisen omia juttuja ilman erillistä sääntelyä. Haluan eroon asuntorakentamiseen liittyvistä pakoista rakentaa parkkipaikkoja. Haluan, ettei naimisiin meneminen kariudu siihen, että puolison sukupuoli on sama kuin itsellä.
Vastustan kuitenkin yksisilmäistä hyökkäystä kaikkea sääntelyä vastaan. Abstrakti sääntelyn vastustaminen ei auta oikein mitään eikä sääntelyä tuhoamalla luoda työpaikkoja kovinkaan merkittävästi. Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei kärsi erityisen raskaasta sääntelystä ja on paljon ongelmia, joihin pitää myös vastata järkevällä sääntelyllä. Debaatti yksittäisistä säädöksistä on varmasti tervetullutta, mutta ei käydä sitä millään abstraktilla tasolla. Sillä nimittäin sääntely pärjää ihan hyvin.
Kuvalähde: Stamp Stempel by Christian Schnettelker, CC BY 2.0
Päivitys klo 16:58: Säätely -> Sääntely
Leave a Reply