Mielipidekirjoitus Iranista

Seuraava on Jaakko Stenhällin ja minun kirjoittama mielipidekirjoitus, joka julkaistiin Aamulehdessä 28.7.

llkka Sasi kirjoittaa Aamulehden mielipidekirjoituksessaan 24.7. Yhdysvaltain ja Iranin konfliktin mahdollisesta kärjistymisestä aseelliseksi hyökkäykseksi.

Sasi ei kuitenkaan ota selvästi kantaa hyökkäystä vastaan eikä myöskään esitä keinoja vähentää mahdollisen hyökkäyksen vaikutuksia Suomeen. Yhdysvaltain omavaltainen hyökkäys Iraniin olisi käyttännössä varmasti kansainvälisen oikeuden vastainen, inhmillisesti hirveä ja uhkaisi vakavasti koko maailman rauhaa. Presidentti Bushille tämä olisi jopa kammottavampi virhe kuin hyökkäys Irakiin. Nykyisellä hallinnolla ei myöskään ole enää kotimaista saati kansainvälistä uskottavuutta vakuuttaa ihmiset Iranin ydinaseen vaaroista. Hyökkäys Iraniin ei ainakaan helpottaisi Irakin jälleenrakennusta.

Suomen onkin toimittava kaikilla mahdollisilla areenoilla estääkseen Yhdysvaltain omavaltaiset toimet. EU:n tulisi tehdä selväksi, etteivät EU-maat avustaisi tai osallistuisi hyökkäykseen. Kukaan demokratiaan uskova ei tietenkään tunne sympatiaa Iranin nykyhallintoa kohtaan: se on julma, epädemokraattinen ja toimii kansansa etua vastaan. Yksin Irakin sota jälkiselvittelyineen osoittaa, ettei voimankäytöllä saavuteta kestäviä ratkaisuja korvamaan diktatuureja. Mielestämme tämä on selvä eurooppalaisten enemmistön kanta. Toivottavasti Sasi voi viedä nämä terveiset eteenpäin yhdysvaltalaisille poliittisille kontakteilleen.

Tulevaisuudessa meidän on pyrittävä minimoimaan tämänkaltaisten kriisien meille aiheuttamat vahingot. Tarvitsemmekin määrätietoisia toimia Suomen öljyriippuvuuden lopettamiseksi. Energian säästäminen, uusiutuva energia ja esimerkiksi joukkoliikenteen tukeminen ovat tärkeitä keinoja öljyriippuvuutemme hoidossa. Öljyn saatavuuden nopea heikkeneminen on nykyisin vakavimpia turvallisuusuhkiamme.

Lopulta öljystä on irrottauduttava ilmastopoliittisin syin, mutta kannattaa muistaa, että samalla tehdään myös hyvin tärkeää ja konkreettista turvallisuuspolitiikkaa. Voi paljoa liioittelematta väittää, että Suomen tulevaisuuden ulkopolitiikkaa määrää enemmän kuluttaja bensapumpulla kuin ministerit kabineteissa. Tämän kuluttajan vallan mukana tulee myös vastuu.

Heikki Sairanen
Jaakko Stenhäll