Pragmaattinen lähestyminen perustuloon

Perustulo on hyvä ajatus. Sosiaaliturvaverkon yksinkertaistaminen on mallin paras puoli. Lisäksi uskon, että perustulosta olisi paljon hyötyä lyhyissä työsuhteissa eläville. En usko vastiikkeettoman tulon passivoivan ihmistä enempää kuin luukulta luukulle juokseminen tällä hetkellä. Niiltä luukuiltahan saa paljon raha nykyäänkin aika pienellä työllä. Tuntuu, että nykyisen systeemin tarkoitus on lähinnä muistuttaa työttömiä epäonnistumisestaan ihmisenä.

Ikävä kyllä näyttää siltä, että päättäjät ovat Vanhasen ylväällä johdolla syöttämässä kansan syville riveille ajatusta siitä, että perustulo johtaisi vain bilettämiseen ja “kansalaisaktivismiin”. Kummatkinhan ovat merkkejä nuorison turmelluksesta. Demaritkin puolustavat lähinnä vakaata kuukausipalkkaa nostavia tehdastyöntekijöitä, joten siltäkään suunnalta ei apua tule ihan heti.

Ajatukseni on lainattu Soininvaaran teoksesta Vihreät ja talous – oikealla, vasemmalla vai edellä . Teoksessa se ei ole suuressa roolissa ja ajatus ei ole osa teoksen keskeistä sanomaa. Ajatukseni on energianveron palautus. Ajatelkaapa, mitä tapahtuisi jos Heinäluoma kertoisi kansalle ensi vuonna näin:

“Nykyinen energian korkea hinta häiritsee kaikkien suomalaisten kulutusta. Hallituspuolueiden johtajat ovat keskinäisessä keskusteluissa tulleet siihen tulokseen, että kotimaisen kysynnän takaamiseksi jokaisella yli 18-vuotiaalle suomalaiselle maksetaan takaisin kiinteä 50 euron summa kuukaudessa. Nyt duunarikin voi ajaa autoa taas.”

Kaikki vähän naureskelisivat, että eipä tällä 50 eurolla kauhesti saa ajettua, mutta raha nyt on aina rahaa. Jos oletetaan vielä, että ihmisten tietoisuus kasvihuoneilmiöstä kasvaisi vielä aavistuksen voisi ajatella, että polttoaineveroa voitaisiin jopa vähän nostaa. Tätäkin uudistusta voisi perustella siten, että osa summasta palautettaisiin energiaveropalautuksessa. Voisi myös ajatella käyttävänsä ajatusta “tämä uudistus on neutraali keskiverto kansalaiselle”. Eli kerätyt rahat palautettaisiin kansalle. Tässä vaiheessa perustulo saattaisi siis olla vaikkapa 100 euroa.

Voisin kuvitella, että systeemin edut alkaisivat olla jo kaikkien näkyvillä ja vuosien kuluessa tuo energiapalautus saattaisi alkaa korvata muita sosiaaliturvan muotoja. Näin siis saataisiin tähän maahan perustulo, vaikkakin alkuun aivan liian pieni. Näin köyhänä opiskelijaloisena tuo ylimääräinen 50 euroakin tuntuisi jo hyvältä.

Comments

One response to “Pragmaattinen lähestyminen perustuloon”

  1. jjs Avatar

    Sitten joku yrittäjien edustajana toimiva amisporvari alkaisi vinkumaan että “nytkö pitää köyhän kuljetusyrittäjän alkaa maksamaan opiskelijoiden viinarahat?”

    Uskonpa että polttoaineveroon ei tuota korotusta voisi tehdä ilman jotain mellakkaa. Mutta ehkä sitä voisi fiksata esimerkiksi siten, että alettaisiin verottaa esimerkiksi enemmän lentomatkustusta ja vaikka raskasta polttoöljyä (jolloin siirtymä johonkin edes vähän järkevämpään lämmitykseen voisi tapahtua)