Lähi-idän tilanne on vaihteeksi taas täysin karmea. Israel pommittaa siviileitä ja Hizbollah ampuu raketteja siviilien päälle. Kaikenlaisia vääryyksiä sattuu. Olen ollut myös onnellinen siitä, etten ole tätä kriisiä ratkomassa, sillä tehtävänä se tuntuu mahdottomalta.
Itseäni on häirinnyt tämä ihmisten kova vauhti valita puolensa ja sitten hehkutetaan vastapuolen vääryyksiä unohtaen omat vääryydet. Minusta meillä ei ole mitään pakkoa valita puolta konfliktissa, jossa kaikilla puolilla tuntuu olevan hulluja ja vaarallisia ihmisiä.
Israelin kohdalla on myös se ongelma, että antisemitismi tulee ihan oikeasti esiin aina hetkittäin. Tähän ongelmaan on vain vaikea suhtautua kovin vakavasti, kun natsikortit otetaan esiin niin herkästi Israelin puolelta, vaikka kyse olisi asiallisesta kritiikistä.
Pitäisi olla rohkeutta sanoa suoraan, ettei kumpikaan osapuoli ole erikoisen oikeassa. En myöskään näe, miten nykyinen vihan kylväminen auttaa ketään pitkällä aikavälillä. Itse olen kaikkia murhaajia vastaan mahdollisimman tasapuolisesti.