Kirjoittelimme virnulaisten kanssa Aamulehteen:
Onko yhteiset rahat käytetty puolueiden vaalityöhön vai hukattu tehottomaan toimintaan? Kumpikaan vastaus ei ole tyydyttävä.
Kirjoituksemme Poliittisten nuorisojärjestöjen tuet avoimeksi on luettavissa Tampereen vihreiden nuorten blogista.
Seuraava on lauantaina 26.9.2009 vihreiden puoluevaltuuskunnassa Järvenpäässä pidetty puhe. Puhe ei mennyt ihan sanasta sanaan näin, sillä viime hetken muokkaukset onnistuin kadottamaan johonkin bittiavaruuteen. Ajatus lienee tallella kuitenkin.
Minä kehotan teitä kaikkia katsomaan sydämiinne. Onko teistä keskustan, kokoomuksen, sosialidemokraattien ja rkp:n toiminta vaalirahoituksen suhteen syvästi tuomittavaa ja peräti edustuksellisen demokratiamme ydintä repivä?
Miettikää tätä.
Ensimmäinen dokumentti, jonka tunsin omakseni tällä erittäin lyhyellä vihreällä urallani oli Tampereen vihreiden nuorten kunnallisvaaliohjelma viime syksyltä. Lainaan ehkä minulle tärkeintä kohtaa siitä:
Virkamiesten ja poliittisten luottamushenkilöiden sidosten täytyy olla täysin avoimia ja läpinäkyviä. Epäilyskin jääviydestä on otettava vakavasti ihmisten elämään vaikuttavassa päätöksenteossa.
Olen vihreiden nuorten ja opiskelijoiden hallituksessa. Periaateohjelmamme on minulle tuttu. Lainaus:
Vaalirahoituksen on aina oltava läpinäkyvää ja sille on asetettava katto.
Tätä kokousta varten perehdyin vihreiden ohjelmiin. Demokratiaohjelmasta luin:
Luonnollisestikaan edustuksellisen demokratian arvostusta ei voi nostaa ainoastaan vaalitapaa kohentamalla ja muita demokratian muotoja kehittämällä. Myös vaaleilla valittujen tulee toimia luottamusta herättävällä tavalla, parlamentarismia ja äänestäjiä kunnioittaen.
Nyt miettikää. Miltä teistä todella tuntuu ajatellessa kaikkia demarien tauluja, kepun nova-rahoja, kokoomuslaisten maksettuja synttäreitä, RKP:n säätiötä.
Minusta tuntuu, että esitämme olevamme jotain muuta kuin olemme, jos emme vaadi uusi eduskuntavaaleja. Haluammeko todella esittää olevamme tyytyväisiä siitä, että seuraavat vaalit ehkä käydään kohtuullisin säännöin? Haluammeko esittää puolustavamme eduskuntaa, joka koostuu edustajista, joiden puolueiden vaalituki on kaukana läpinäkyvästä, avoimesta ja reilusta?
Vaalit pitää järjestää vaalilain uusimisen jälkeen. Edellisten vaalien virheet pitää korjata eikä uusia. Hallituksen kaataminen ilman uusia vaaleja on myös turhaa, sillä tästä eduskunnasta ei saa enemmistöä puhtaista puolueista.
Vaaditaan uudet säännöt ja uudet vaalit!
Vaalirahakohu on karannut käsistä. Nova-poliitikot eivät ole kertoneet koko totuutta ulos kerralla vaan jokaista paljastusta on seurannut uusi vähän vakavampi. RAY:n rahojen kuppaaminen keskustalle on viimeinen pisara.
Uusi vaalilaki pitäisi hyväksyä nopeutetusti ja mahdollisimman tiukkana. Soininvaaran tarjoama ajatus netissä pidettävästä melko realiaikaisesta kirjanpidosta on mielestäni riittävä. Ilmoitusrajan pitää olla niin alhainen, ettei rahoituksen pilkkominen pienempiin osiin ole mielekästä. Sopiva katto minusta olisi 100 euroa.
ViNOn puheenjohtajien kannanotto kattaa kaiken oleellisen:
Likapyykissä ei ole kyse hallitus-oppostio-jaosta vaan jakolinja näyttää kulkevan vanhojen ja uusien puolueiden välillä. Kokoomus ja Keskusta ovat ryvettyneet ottamalla vastaan korruptiorahaa mm. konkurssiin ajautuneelta Nova Group -yritysryppäältä. RKP:n rahoitus on piilotettu säätiöihin. SDP:n ja Vasemmistoliiton ammattiyhdistysliikkeeltä saama rahoitus ei sekään kestä päivänvaloa. Vain viime vuosikymmeninä perustetut Vihreät, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset ovat uskottavasti kyenneet avaamaan rahoituksensa, lataa ViNOn puheenjohtaja Sini Terävä.
Muutos 23.9. klo 19:20: Lisäsin sanan “mm.” ennen Nova-poliiitikot sanaa.
Säätiörahoituksen penkominen on todellakin tarpeen. Erityisesti RAY:n rahan ohjaaminen poliitikoille on mielestäni moraalisesti yksi arveluttavimpia asioita koko vaalirahoitushässäkässä.
Hesari on muotoillut erityisen pistävästi asian uutisessa Keskustan säätiöstä monen tahon tutkinta:
Kukkaisrahasto katsoo tukeneensa nuorten koulutusta muun muassa saamalla nuoret tekemään osuutensa yhteiskunnan hyväksi äänestämällä, äänestämällä tässä nimenomaisessa vaalissa Vanhasta.
Vielä penkomatta ovat ainakin poliittisten kulttuurijärjestöjen ja nuorisojärjestöjen rahoitukset. Toivottavasti niihinkin päästään pian, sillä kummassakin on kovasti piilopuoluetukea muistuttavia piirteitä. Erityisesti nuorisojärjestöjen rahoitus vaikuttaa myös hyvin tehottomalta. Esimerkiksi Tampereella poliittisten nuorisojärjestöjen näkyvyys ja vaikuttavuus eivät todellakaan ole sillä tasolla, mitä niiden rahoituksesta voisi olettaa. Joko rahat käytetään varsin tehottamasti tai niillä käytännössä rahoitetaan vaaleja näkymättömästi.
Kokoomus on saanut merkittävän määrän vaalirahoitusta Sammolta. Tietyllä tapaa tämä ei ole missään määrin yllättävää. Olen silti iloinen, että vaalirahoituksia vihdoin perataan auki. Sammon osalta vaalirahoituksesta tekee mielenkiintoista se, että konserni on osin valtion omistama ja näin meillä tavallisilla kansalaisilla pitäisi olla jonkinlainen sana konsernin toiminnassa.
Sammon antamaan vaalirahoitukseen on täsmälleen kaksi vaihtoehtoa: joko Sammon maksama vaalirahoitus vaikuttaa päätöksentekoon tai sitten se ei vaikuta. Jos vaalirahoitus vie eteenpäin Sampon tavoitteita ja lisää yhtiön voittoja, valehtelee kokoomus väittäessään, ettei vaalirahoituksella ole merkitystä päätöksenteossa. Toisaalta jos vaaliraha ei vaikuta päätöksentekoon, on Sampo hukannut sijoittajien (siis myös Suomen valtion) rahaa ja näin ei toimi kuten osakeyhtiön kuuluu.
Vaalirahalla on minusta kiistaton vaikutus suomalaisessa politiikassa. Muutaman tonni tuskin kääntää yhdenkään kansanedustajan jaata eiksi tai päinvastoin, mutta se voi hyvinkin vaikuttaa siihen, kenet valitaan. Vaalirahaa jaetaan Suomessa pikkusummia verrattuna esimerkiksi yritysten mainontaan käyttämiin rahasummiin, silti esimerkiksi 5000 euroa voi vaikuttaa – ja usein ratkaiseekin – kuka pääsee esimerkiksi eduskuntaan. Yksittäisten ehdokkaiden vaalibudjetit nimittäin ovat usein melko pieniä eivätkä edes puolueiden kampanjarahat ole valtavan suuria.
Raha vaikuttaa muutenkin päätöksentekoon. Lawrence Lessig on käsitellyt ansiokkaasti rahan vaikutuksia yhdysvaltalaiseen politiikkaan ja tarjoaa seuraavan mainion esimerkin (1). Oletetaan, että Matti on päässyt eduskuntaan. Matin kaksi tärkeintä poliittista päämäärää ovat yksinhuoltajaäitien elintason kohottaminen ja tekijänoikeuksien kiristäminen. Matti alkaa miettiä, mitä päämäärää ajaa ensin. Matti kyselee ympäriinsä ja selvittää, kumman teeman edistäminen olisi helpompaa. Yksinhuoltajat kiinnostavat muutamia edustajia, mutta tekijänoikeudet kiinnostavat muutaman edustajan lisäksi vielä muutama lobbaria, jotka ovat kovin auliita auttamaan Mattia laatimaan niin aloitteita kuin kirjallisia kysymyksiä. Kumpaa teemaa luulette Matin vievän eteenpäin?
Rahalla on korruptoiva vaikutus politiikkaan. Mitä ihmettä me saamme vastineeksi melko suurista puoluetuistamme, kun sei ei edes tunnu pitävän ulkopuolista rahaa häiritsemästä päätöksentekoa?
(1) Esimerkki hiukan kotoistettu naurettavuuden uhallakin.
Muutos 9.8.2009: Aiempi versio puhui pankista konsernin sijaan. Kiitos AnttiK:lle hyvästä huomiosta.
Vaalikampanjani on täydessä vauhdissa ja nyt on aika mainio olo. Vihreys tuntuu iskevän ihmisiin ja esimerkiksi vaalimökillä on ollut monta mainiota keskustelua erittäin positiivisessa hengessä.
Kun kampanjani kääntyy loppua kohti on hyvä muistuttaa, että kampanjani menoja ja tuloja on voinut seurata vaalisivuillani. Osa nettimainonnasta on vielä kesken ja voihan tässä viime hetkinä vielä tulla jotain pieniä menoja, mutta uskoisin pääosan menoista ja tuloista olevan kasassa jo nyt.
Vaalirahoituksen on oltava avointa. Muiltakin ehdokkailta kannattaa kysyä vaalirahoituksesta jo ennen vaaleja.
Timo Kalli on nyt palauttamassa vaalirahojaan kovan mediakohun innostamana.
Tärkeintä tässä olisi tietysti se, että saataisiin hyvät pelisäännöt aikaiseksi. Vähin mitä voi vaatia on täysi avoimuus vaalirahoituksen suhteen. En oikeasti keksi yhtään syytä siihen, miksi asian pitäisi toimia toisin.
Miksi muuten Kalli palauttaa rahat lahjoittajille? Eihän tässä ole lahjoittajia loukattu mitenkään. Pirullisemmin voisi kysyä, että eikö rahoille nyt tulekaan vastinetta. Tyylipisteitä olisi tullut enemmän, jos rahat olisi annettu hyväntekeväisyyteen. Toisaalta tyylipisteet eivät ilmeisesti ole Kallin ominta alaa. Aika harva kansanedustaja kuitenkaan haluaa vapaaehtoisesti TV-ohjelmassa kertoa, että rikkoi lakia.
Timo Kalli tunnustaa rikkoneensa lakia. Kukaan ei huomaa. Pienemmätkin typeryydet ovat Suomessa johtaneet kunnon kohuihin. Toivottavasti media herää pian.
Vaalirahoituksen avoimuus on ensisijaisen tärkeää, jotta tiedetään, mitä tahoja kukin kansanedustaja edustaa. En ole itse ihan vakuuttunut, että vaalikampanjoille voi laittaa kattosummia, mutta avoimuuden pitäisi olla ilmeinen ensi askel pienempään rahan rooliin politiikassa.
Hämmentävintähän tässä tietysti on se, että Kalli varmaan äänestetään ensi kerrankin eduskuntaan. Äänestäjien pitäisi vaatia parempaa. Toivottavasti edes Keskusta pohtii asiaa vakavasti. Tämä nyt sotkee puolueen maineenkin. Ainakin pitäisi sotkea.