Kun nyt näyttää yhtä todennäköisemmältä, että me vihreät olemme oppositiossa seuraavan kauden, on hyvä hetki pysähtyä miettimään, mitä puolue tarvitsee lisää ja mitä vähemmän. Viime aikoina vihreiden sisällä moni on alkanut nähdä ohjelmatyön lähes pelkästään pahana asiana. Minä näen asian toisin.
Minä haluan parempia linjoja. Haluan, että meillä on vastaukset aikamme polttaviin kysymyksiin. Niihin jotka ovat ihmisten huulilla ja niihin joiden pitäisi olla ihmisten huulilla. Vihreiden pitää vakuuttaa niin yleistä keskustelua herättävissä teemoissa kuin uusien teemojen nostamisessa keskusteluun.
Meillä pitää kuitenkin jatkossakin olla politiikan perusteita koluavaa toimintaa. Tästä pitäisi syntyä niin uusia poliittisia avauksia kuin hyviä viestinnällisiä paloja sinne tänne. Tarvitsemme parempaa ohjelmatyötä, parempaa viestintää, parempaa jäsenistön koulutusta, parempia keskustelun avauksia ja vähän kaikkea.
Se, kuinka paljon tästä syntyy ohjelmarivejä, on tietenkin ihan se ja sama. Itseasiassa olisi ehkä parempi puhua puolueen ajattelutyöstä kuin ohjelmatyöstä. Ne ohjelmat ovat korkeintaan jonkinlainen väline tai todiste siitä, että ajattelua on tehty yhdessä.
Ohjelmatyön rooli on vähän samanlainen perustutkimusten artikkeleiden. Artikkelit ovat usein hyvä todistus siitä, että on tehty perustutkimusta. Ohjelmat ovat usein hyvä todistus siitä, että on tehty poliittista ajattelutyötä. Samalla tapaa poliittisella ajattelutyöllä on politiikan arjessa samanlainen rooli kuin perustutkimuksen rooli kaupallisissa innovaatioissa. Kun leikkaa perustutkimuksen pois, sitä ei välttämättä edes huomaa hetkeen. Ensin suuttuvat muutamat asioista tiukemmin kiinnostuneet, mutta ihan siellä T&K-puolella tapahtuu kaikenlaista pitkän aikaa vanhankin tutkimuksen pohjalta. Sitten alkavat myös pinnalla olevat innovaatiot kadota ja pian ollaan laajemmin pulassa. Uskon, että samaa tapaan puolueen poliittisen ajattelun pitää pysyä vireänä, että puolue pysyy merkityksellisenä muuttuvassa maailmassa.
Vihreillä on nykyisellään paljon linjoja. Mutta sitten toisaalta maailma on hirveän monimutkainen paikka ja kysymyksiä on vain paljon. Maailma on myös muuttuva paikka ja poliittinen keskustelu sitäkin nopeammin liikkeessä.
On myös myönnettävä, että emme aina ole pysyneet keskustelun perässä. Esimerkiksi eurokriisiin linjan hakeminen kesti meiltä jonkin verran liian pitkään. Puolueen ajatustyön pitäisi olla ripeämpää ja sen pitäisi liittyä tiiviimmin akuuttiin poliittiseen keskusteluun.
Nyt jos puolueemme on aloittamassa oppositiotaivalta, on täsmälleen oikea hetki pysähtyä miettimään, miten voimme toteuttaa omaa tehtäväämme paremmin. Poliittinen ajatustyö muodostaa sen rungon, jonka päälle kaikki muu työ rakennetaan. Rungon on oltava kestävä ja ajantasalla.
Maailma ei ole valmis. Edes vihreiden poliittinen agenda ei ole vielä valmis. Oppositiossa voi poliittisen agendan päivittää niin kirkkaaksi, että se kestää esimerkiksi seuraavan hallitustaipaleen tahrat, että voisimme parantaa maailmaa ensin oppositiosta käsin ja myöhemmin muualtakin.
Kuvalähde: Misty road in Finland Rovaniemi Finland by Timo Saarenketo, CC BY 2.0
Leave a Reply