Norjan tragediasta on todella vaikea kirjoittaa mit\u00e4\u00e4n koherenttia. Murhaajan tekem\u00e4 isku on isku avointa yhteiskuntaa vastaan ja sit\u00e4 ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Samalla tuntee itse tekev\u00e4ns\u00e4 jotain v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jos alkaa ajatella tekoa politiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
Aiemmin viikolla luin Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden avioliittolinjoista syntyneit\u00e4 nettikeskusteluita. Olen aiemminkin vilkuillut Hommaforumia ja Uuden Suomen keskustelua, mutta silti yll\u00e4tyin siit\u00e4, miten t\u00e4ysin kunnioitus puuttuu keskustelusta. Keskustelussa kerrotaan esimerkiksi Vihreiden kannattavan raiskaamista ja kommentin vieress\u00e4 olevaa “suosittele”-nappulaa on painanut 25 ihmist\u00e4. Mihin kunnioitus katosi? Edes n\u00e4enn\u00e4inen kunnioitus?<\/p>\n
Sanoilla on seurauksia. Sanat johtavat tekoihin. Sananvapus on oikeuksista t\u00e4rkein, koska sanat mahdollistavat muutokset yhteiskunnassa. Sanat johtavat tekoihin. Jos demonisoimme eri mielt\u00e4 kanssamme olevat ja m\u00e4rehdimme vain oman maailmankuvamme parissa, voi joku h\u00e4iriintynyt yksil\u00f6 napsahtaa.<\/p>\n
Sananvapautta ei pid\u00e4 rajoittaa. Kuitenkin kaikkien nettikeskusteluihin osallistujien ja erityisesti niiden mahdollistajien mietitt\u00e4v\u00e4, miten ohjata keskustelu peruskunnoituksen muistavaan ja s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4n suuntaan. Nettikeskusteluiden yll\u00e4pit\u00e4jien pit\u00e4\u00e4 ottaa erityisesti vastuuta. T\u00e4h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 vinkkej\u00e4 Anil Dashin mainiosta kirjoituksesta If your website’s full of assholes, it’s your fault<\/a>.<\/p>\n Olen itse miettinyt, mit\u00e4 ajattelisin ja miten toimisin, jos tekij\u00e4 olisi ollut vaikka ymp\u00e4rist\u00f6fanaatikko. Toivon, ett\u00e4 olisin tajunnut silloin katsoa peiliin. Mietti\u00e4, mik\u00e4 toimissani voi kiihottaa jonkun tekem\u00e4\u00e4n jotain hirve\u00e4\u00e4. Vihreiden ohjelmissa toistetaan liikkeen l\u00e4ht\u00f6kohtaista v\u00e4kivallattomuutta. Se on jotain josta olen ylpe\u00e4 ja jota aion jatkossa korostaa omissa toimissani.<\/p>\n Omissa toimissani haluan my\u00f6s t\u00e4ysin tehd\u00e4 selv\u00e4ksi, ett\u00e4 kotimaiset maahanmuuttoa vastustavat poliitikkomme eiv\u00e4t ole t\u00e4st\u00e4 teosta vastuussa. En ota vastuuta kaikista ymp\u00e4rist\u00f6sekop\u00e4ist\u00e4 ja en voi n\u00e4in olettaa maahanmuuttovastaisten ottavan vastuuta kaikista aatteensa kannattajien teoista. Puheilla on kuitenkin joitain ihmisten toimia muuttavia vaikutuksia. Ulkopuolinen pakottaminen ei kuitenkaan johda muuhun kuin n\u00e4enn\u00e4isiin muutoksiin, joten vastuu jokaiselle keskusteluun osallistuvalle ryhm\u00e4lle. <\/p>\n Kaikkien pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, voisivatko he muuttaa tapaansa puhua ihmisist\u00e4. Kaikki yhteiskunnalliseen keskusteluun kunnioittavasti ja rauhallisesti osallistuvat ansaitsevat kunnioitusta. Toivon itse voivani paremmin osoittaa t\u00e4t\u00e4 kunnioitusta kaikille avointa yhteiskuntaa rakentaville keskustelijoille. Jani Toivolan kirjoitus Jaettu Huominen<\/a> on minusta t\u00e4rke\u00e4 avaus, vaikka liittyykin viime viikon pian unohtuviin t\u00f6pp\u00f6ilyihin.<\/p>\n