{"id":971,"date":"2012-02-16T19:20:00","date_gmt":"2012-02-16T17:20:00","guid":{"rendered":"http:\/\/sairanen.org\/wordpress\/2012\/02\/maaseudusta-ja-keskittamisesta.html"},"modified":"2012-02-16T19:20:00","modified_gmt":"2012-02-16T17:20:00","slug":"maaseudusta-ja-keskittamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/2012\/02\/16\/maaseudusta-ja-keskittamisesta\/","title":{"rendered":"Maaseudusta ja keskitt\u00e4misest\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"Country<\/a>Maanviljelyn osuus Suomen nykyisest\u00e4 taloudesta on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n pieni. Siit\u00e4 huolimatta, kun puhutaan haja-asutusalueiden tulevaisuudesta keskustelu k\u00e4\u00e4ntyy heti maanviljelyyn. Suomalaisista n. 4 prosenttia el\u00e4\u00e4 maataloudesta. Maaseutumaistenkin kuntien ihmiset eiv\u00e4t ole edes suurimmalta osin maanviljelij\u00f6it\u00e4. (1)<\/p>\n

Samalla usein kuvitellaan, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 oltaisi pakottamassa maalta kaupunkeihin. On kuitenkin turha kuvitella, ett\u00e4 nykyiset toimet oikeasti t\u00e4ht\u00e4isiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n. Meill\u00e4h\u00e4n tasataan kuntien tuloja niin, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rahaa ohjataan maaseudulle. Samalla esimerkiksi maataloustuet ovat eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 tulonsiirto maaseudulle – vaikkakaan ei tietenk\u00e4\u00e4n kaikille maalla-asuville. Se, miksi ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin, johtuu maailmanlaajuisista megatrendeist\u00e4. Kun vertaa asuntovuokria n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 Suurin osa ihmisist\u00e4 haluaa<\/i> asua kaupungeissa. Syy voi tietysti olla parempi ty\u00f6paikka ja opiskelumahdollisuudet, mutta aika luonnollisesti t\u00e4llaiset ovat parempia isoissa v\u00e4est\u00f6keskittymiss\u00e4. V\u00e4h\u00e4n h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4sti k\u00e4rjist\u00e4en: Mit\u00e4 me olemme sanomaan ihmisillle, ett\u00e4 he eiv\u00e4t saa muuttaa kaupunkeihin?<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6 on minulle vihre\u00e4n\u00e4 oikeasti tosi, tosi t\u00e4rke\u00e4 asia. Esimerkiksi autolla kaahailu on niit\u00e4 asioita, joita meid\u00e4n on jotenkin onnistuttava v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n. V\u00e4hent\u00e4minen ei onnistu pelk\u00e4ll\u00e4 toivomisella vaan siihen tarvitaan my\u00f6s keinoja. Polttoaineverotus taitaa olla t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoa todellinen tapa t\u00e4h\u00e4n v\u00e4hent\u00e4miseen. Tietullit ovat tuloillaan ja Vihre\u00e4t ovat niit\u00e4 kannattaneet jatkuvasti niin, ett\u00e4 polttoaineen kulutuksen verotus kohdistuisi nimenomaan kaupungissa asuviin TAI niihin jotka ajavat ymp\u00e4ryskunnista t\u00f6ihin isoon kaupunkiin.<\/p>\n

Mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin ehk\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n huomioon t\u00e4ss\u00e4 keskustelussa:<\/p>\n

On kaksi erillist\u00e4 ihmisryhm\u00e4\u00e4, jotka usein yleistet\u00e4\u00e4n maalaisiksi:
a) ihmiset jotka el\u00e4v\u00e4t ja ty\u00f6skentelev\u00e4t maalla
b) ihmiset jotka nukkuvat y\u00f6ns\u00e4 maalla ja ovat p\u00e4iv\u00e4t kaupungissa t\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Nykyisell\u00e4\u00e4nh\u00e4n meill\u00e4 on isoimpien kaupunkien ymp\u00e4rill\u00e4 ymp\u00e4ryskuntia, jotka ensin onnistuvat houkuttelemaan parhaat veonmaksajat isoista kaupungeista pois ja sitten suhtautuvat todella viile\u00e4sti kunnolliseen seudulliseen taakanjakoon. Tietenkin voimakkaista muuttoliikkeist\u00e4 syntyy ongelmia my\u00f6s ymp\u00e4ryskuntiin, kun pit\u00e4\u00e4 rakentaa kouluja ja p\u00e4iv\u00e4koteja hirve\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Mutta investointejahan t\u00e4llaiset oikeasti ovat: hyv\u00e4t veronmaksajat kyll\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t. Isoissa kaupungeissa ei t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ole taattua.<\/p>\n

Ymp\u00e4ryskuntien pendel\u00f6ij\u00e4t usein ajatellaan keskustelussa “maalaisiksi” mutta eiv\u00e4th\u00e4n he sellaisia ole. Aiheesta kirjoitti aika osuvasti kaikkia keskustelijoita tasapuolisesti kritisoiva Teppo Eskelinen Voimassa kirjoituksessaan Kuntauudistus \u2013 tarina t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Maaseudulla on tietenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 annettavaa my\u00f6s vihre\u00e4lle yhteiskunnalle. Luomu on ihan kivaa ja hajautettu energiantuotanto my\u00f6s. Kummatkin n\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t kuitenkin nyt varsin v\u00e4h\u00e4n ihmisi\u00e4. Vaikka n\u00e4m\u00e4 alat moninkertaistuvat varmaan jatkossa, eiv\u00e4t kaikki saastuttavat tai nykyisell\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n tehottomat ty\u00f6paikat taida korvaantua.<\/p>\n

Ei taida olla realistista, ett\u00e4 palveluyhteiskuntakehityksen my\u00f6t\u00e4 maaseudun v\u00e4kiluku saataisi pidetty\u00e4 niin korkealla kuin se nyt on. Aika merkitt\u00e4v\u00e4 osa ihmisist\u00e4 joutunee siirtym\u00e4\u00e4n kaupunkeihin. T\u00e4t\u00e4 voidaan politiikalla v\u00e4h\u00e4n jarrutella, mutta aika pieneksi se j\u00e4\u00e4nee.<\/p>\n

Jos haluaa v\u00e4h\u00e4n ulkopuolista perspektiivi\u00e4 aiheeseen ajatelkaapa t\u00e4t\u00e4: Suomessa on nykyisell\u00e4\u00e4n aika paljon kriisiytyneit\u00e4 pieni\u00e4 kaupunkeja, joiden suurimmat ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t olivat aiemmin savupiipputeollisuutta. Nyt tehtaan suljetaan ja tuotanto siirtyy halvemman ty\u00f6voiman maihin. Pit\u00e4isik\u00f6 t\u00e4t\u00e4 muutosta jarruttaa tukemalla t\u00e4llaisia kaupunkeja kovin paljon? Mist\u00e4 rahat t\u00e4h\u00e4n toimintaan otettaisi?<\/p>\n

Kysymys on samanlainen kuin mit\u00e4 maaseudun suhteen on aiemmin tehty. Osittain on varmaan reilua inhimillisist\u00e4 syist\u00e4 jarruttaa muutosta ja koittaa keksi\u00e4 korvaavia elinkeinoja, mutta toisaalta varmaan ihan koko suurta trendi\u00e4 ei voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4. Osittain pit\u00e4\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset varmaan joutuvat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 muualle.<\/p>\n

Teorissa – unohtaen sen, ett\u00e4 ihmiset ovat jo jossain ja on varmaan inhimillisesti reilua pit\u00e4\u00e4 muutosten vauhti jotenkin kohtuullisena – on selv\u00e4, ett\u00e4 ihmiset saavat asua ihan miss\u00e4 vain kunhan a) maksavat haja-asumisesta aiheutuvat kustannukset itse ml. palveluiden yms tuottamisen kalleudet b) maksavat saastuttamisestaan.<\/p>\n

Jos el\u00e4m\u00e4 vaatii autoilua, pit\u00e4\u00e4 siit\u00e4 olla valmis maksamaan. Kaikki eiv\u00e4t nimitt\u00e4in voi tulevaisuudessa vapaasti autoilla, joten jotenkin asiaa pit\u00e4\u00e4 hallita. Maksaminen on aika tehokas tapa jakaa taakkaa.<\/p>\n

\u00a0(1) Jos ette usko minua, uskokaa Tilastokeskusta<\/a>: “Maaseutumaisissa kunnissa on vain 15 prosenttia maamme ty\u00f6paikoista, v\u00e4est\u00f6st\u00e4 niiss\u00e4 asuu 20 prosenttia. N\u00e4iden kuntien elinkeinorakenne on kaksihuippuinen: maatalouden osuus ty\u00f6paikoista on viel\u00e4kin keskim\u00e4\u00e4rin runsas 20 prosenttia, yhteiskunnallisten palvelujen osuus noin 25 prosenttia. Edelleenkin joissain maaseutumaisissa kunnissa maatalouden osuus ty\u00f6paikoista on yli 50 prosenttia. “<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maanviljelyn osuus Suomen nykyisest\u00e4 taloudesta on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n pieni. Siit\u00e4 huolimatta, kun puhutaan haja-asutusalueiden tulevaisuudesta keskustelu k\u00e4\u00e4ntyy heti maanviljelyyn. Suomalaisista n. 4 prosenttia el\u00e4\u00e4 maataloudesta. Maaseutumaistenkin kuntien ihmiset eiv\u00e4t ole edes suurimmalta osin maanviljelij\u00f6it\u00e4. (1) Samalla usein kuvitellaan, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 oltaisi pakottamassa maalta kaupunkeihin. On kuitenkin turha kuvitella, ett\u00e4 nykyiset toimet oikeasti t\u00e4ht\u00e4isiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n. Meill\u00e4h\u00e4n tasataan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[259],"tags":[],"class_list":["post-971","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/971","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=971"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/971\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=971"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=971"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=971"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}