{"id":939,"date":"2012-07-09T15:34:00","date_gmt":"2012-07-09T12:34:00","guid":{"rendered":"http:\/\/sairanen.org\/wordpress\/2012\/07\/eliitin-loppu-myos-suomessa.html"},"modified":"2012-07-09T15:34:00","modified_gmt":"2012-07-09T12:34:00","slug":"eliitin-loppu-myos-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/2012\/07\/09\/eliitin-loppu-myos-suomessa\/","title":{"rendered":"Eliitin loppu my\u00f6s Suomessa?"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Luin t\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 mainion kirjan Christopher Hayesin Twilight of the Elites: America After Meritocracy<\/a>\"\". Kirjassa puhutaan varsin hyvin meritokratian ongelmista ja toisaalta siit\u00e4, kun eliittien valta murtuu.<\/p>\n

Hayes esitt\u00e4\u00e4 varsin mainion argumentin meritokratiaa vastaan: meritokratia pysyy harvoin meritokratiana. Kuvitellaan tilanne, jossa vaikka valta jaetaan puhtaasti ihmisten omien ominaisuuksien, ahkeruuden ja \u00e4lykkyyden perusteella. J\u00e4rjestelm\u00e4 voi toimia varsin mainiostikin v\u00e4h\u00e4n aikaa, kun valta pysyy viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 sukupolvella. Ongelmia muodostuu kuitenkin heti, kun j\u00e4rjestelm\u00e4 alkaa uudistaa itse\u00e4\u00e4n. Kun ensimm\u00e4inen sukupolvi alkaa mietti\u00e4, miten saisi j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4 my\u00f6s mahdollisimman hyviin asemiin alkaa synty\u00e4 tavanomainen periytyv\u00e4 valtarakennelma, jossa usein periaatteessa kaikilla on mahdollisuudet nousta valtaan, mutta kaikissa vaiheissa joillain on helpomaa ja toisilla on vaikeampaa ja meritokratia itsess\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin toteudu.<\/p>\n

Yhdysvaltain tuloerot ovat tietenkin hieman eri luokkaa kuin vaikka Suomen. Yhdysvallat k\u00e4ykin huonosta esimerkist\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu, jos tuloeroihin ja niist\u00e4 seuraaviin varallisuuseroihin suhtaudutaan l\u00f6ys\u00e4sti. Tuloeroissa ongelmat alkavat viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa, kun j\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6t alkavat muuttua rikkaampien valtaa lis\u00e4\u00e4v\u00e4ksi ja t\u00e4t\u00e4 valtaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n valtaa. Er\u00e4\u00e4nlainen tipping point tavallaan siis.<\/p>\n

Hayes kutsuu t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 nimell\u00e4 meritokratian rautainen laki (The Iron Law of Meritocracy) eli meritokratian tuottama ep\u00e4tasa-arvo kasvaa niin suureksi ett\u00e4 se est\u00e4\u00e4 meritokratian vaatiman ihmisten liikkumisen hierarkian sis\u00e4ll\u00e4. Meritokratia on siis itsens\u00e4 tuhoava j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

Hayes l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mielenkiintoisen historiallisen kertomuksen ilmi\u00f6n taustalta. Meritokratia oli se, mist\u00e4 vasemmisto ja oikeisto saattoivat Yhdysvalloissa olla samaa mielt\u00e4. Se oli jonkinlainen kompomissi. Ty\u00f6l\u00e4iset saivat<\/i>\u00a0rikastua ja rikkaat saattoivat vedota ominaisuuksiinsa rikkautensa selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Hayes havaitsee kuitenkin merkkej\u00e4 muutoksesta: sek\u00e4 oikeisto ett\u00e4 vasemmisto oireilevat occupyn ja tea partyjen merkeiss\u00e4. Vaikka liikkeet ovat nykyisell\u00e4\u00e4n poliittisen kent\u00e4n eri laidoilla, l\u00f6ytyy liikett\u00e4 yhdist\u00e4vi\u00e4kin tekij\u00f6it\u00e4: kummassakin on merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 eliittin valtaa ei en\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4 mukisematta.<\/p>\n

V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulee mieleen se, miten paljon viime aikaisissa kotimaisissa mullistuksissa on ollut samasta ilmi\u00f6st\u00e4. On helppo argumentoida sen puolesta, etteiv\u00e4t tuloerot Suomessa ole viel\u00e4 nousseet l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain lukuja ja meill\u00e4 ei ehk\u00e4 ole ihan niin vahvaa uskoa vain pelikent\u00e4n tasaisuuteen verratuna lopputulosten tasa-arvon vertailuun. Toisaalta perussuomalaisten nousukin liittyy vaalirahakohuun, jota voi pit\u00e4\u00e4 varsin suurena merkkin\u00e4 rautaisesta s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4: muutamat rikkaat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t pystytt\u00e4\u00e4 porvarihallituksen ja seh\u00e4n pirulauta onnistui<\/i>.<\/p>\n

Avoimuuskeskusteluun liittyen Hayes huomauttaa, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt tiedonm\u00e4\u00e4r\u00e4 ja avoimuus voi my\u00f6s itseasiassa lis\u00e4t\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja villi\u00e4 spekulointia. Kun tied\u00e4mme lis\u00e4\u00e4, tajuammekin, miten pime\u00e4ss\u00e4 olemme. Toisaalta raakatiedon saatavuus ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n takaa mit\u00e4\u00e4n vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 saamme uutiset edelleen erilaisten tahojen suodattamina.<\/p>\n

Hayes k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 ilmastotieteilij\u00f6iden Wikileaksiin vuodettuja s\u00e4hk\u00f6postikeskusteluita, jotka Yhdysvaltain tv-konservatiivit hehkuttivat todisteeksi ilmastonmuutossalaliitosta. My\u00f6hemmin selvisi tietenkin, ettei viesteiss\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n todisteita tulosten v\u00e4\u00e4ristelyst\u00e4, mutta t\u00e4t\u00e4 puolta ei sitten raportoitukaan. Hayes sanoo er\u00e4\u00e4n demokraattitoimijan kutsuvan politiikan aikakauttamme “post-truth politics”-termill\u00e4, jonka synnyn syyn\u00e4 on puuttuva hidasliikkeinen ja hyvin luotettu media. Mustien ihmisoikeustaistelun aikana muutaman median asema oli viel\u00e4 Yhdysvalloissa niin vahva, ett\u00e4 sen mielipiteeseen vaikuttaminen riitti. Vastaava ei en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4isi nykymaailmassa. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ole mitenk\u00e4\u00e4n teoreettista keskustelua vaan puhdasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 esimerkiksi ilmastokeskustelun kohdalla.<\/p>\n

Hayes kiteytt\u00e4\u00e4: Vaikka eliitin auktoriteetti on puuttunut viimeisen vuosikymmenen ajan, emme oikein voi korjata mit\u00e4\u00e4n ilman sit\u00e4. Voiko vastaavaa sanoa Suomesta? Ainakin samankaltaista kriittisyytt\u00e4 kaikkea auktoriteetti\u00e4 vastaan on havaittavissa. Asiassa on tietenkin my\u00f6s hyv\u00e4t puolensa, mutta my\u00f6s eritt\u00e4in huolestuttavat.<\/p>\n

Itse pid\u00e4n viel\u00e4kin ongelmana sit\u00e4, ett\u00e4 avoimuus ei ole toimintaperiaatteena tarpeeksi vahva hallinnossamme. Jos asenne olisi aidosti avoin alusta alkaen, ep\u00e4ilen, ett\u00e4 toiminta olisi hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. Nykyinen avoimuus on v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lleliimattua eik\u00e4 tarpeeksi syv\u00e4ll\u00e4 rutiineissa eik\u00e4 edes viel\u00e4 oletusarvo. Hayesin kirjan j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4n kuitenkin viel\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 pelkk\u00e4 avoimuus vai pit\u00e4isik\u00f6 viel\u00e4 tehd\u00e4 jotain muuta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luin t\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 mainion kirjan Christopher Hayesin Twilight of the Elites: America After Meritocracy. Kirjassa puhutaan varsin hyvin meritokratian ongelmista ja toisaalta siit\u00e4, kun eliittien valta murtuu. Hayes esitt\u00e4\u00e4 varsin mainion argumentin meritokratiaa vastaan: meritokratia pysyy harvoin meritokratiana. Kuvitellaan tilanne, jossa vaikka valta jaetaan puhtaasti ihmisten omien ominaisuuksien, ahkeruuden ja \u00e4lykkyyden perusteella. J\u00e4rjestelm\u00e4 voi toimia […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[259],"tags":[],"class_list":["post-939","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/939","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=939"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/939\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=939"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=939"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=939"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}