{"id":909,"date":"2012-12-07T11:15:00","date_gmt":"2012-12-07T09:15:00","guid":{"rendered":"http:\/\/sairanen.org\/wordpress\/2012\/12\/helsingin-sanomien-pentikainen-lyo-heikointa-ja-rakastaa-rikkainta.html"},"modified":"2012-12-07T11:15:00","modified_gmt":"2012-12-07T09:15:00","slug":"helsingin-sanomien-pentikainen-lyo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/2012\/12\/07\/helsingin-sanomien-pentikainen-lyo\/","title":{"rendered":"Helsingin Sanomien Pentik\u00e4inen ly\u00f6 heikointa ja rakastaa rikkainta"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Helsingin Sanomien Mikael Pentik\u00e4isen p\u00e4\u00e4kirjoitus Kansakunnan pelastamisen hetki<\/a> on saanut viikon aikana huomiota. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on jo selvinnyt, ett\u00e4 kirjoitus nojaa varsin tiukasti Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliiton juhlapuheisiin ja sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n osoittaa varsin selv\u00e4sti, kenen faktoihin p\u00e4\u00e4toimittaja uskoo. Pentik\u00e4isen kirjoituksen ajatusten alkuper\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 pointti, mutta v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle on j\u00e4\u00e4nyt kirjoituksen ajatusten pohtiminen.<\/p>\n

Pentik\u00e4isen ideat ovat elinkeinoel\u00e4m\u00e4n nuoleskelua tai ep\u00e4selvi\u00e4<\/h2>\n

Pentik\u00e4inen vaatii Suomea sitoutumaan kilpailukyvyn parantamiseen. Pentik\u00e4inen keskittyy teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen, yritt\u00e4jyyden vahvistamiseen ja ICT-alaan, joka \u201dmuuttaa maailmaa ja tarjoaa ty\u00f6t\u00e4\u201d. Vaikuttaa siis varsin kapealta n\u00e4k\u00f6alalta, mutta sill\u00e4 menn\u00e4\u00e4n. Maailman taloudelle muuten t\u00e4rke\u00e4t kysymykset Pentik\u00e4inen kiert\u00e4\u00e4: \u201dP\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 eurokriisin kehityksest\u00e4 riippumatta. Jos kriisi helpottaa, se auttaa meit\u00e4. Jos kriisi vaikeutuu, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat entist\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4.”<\/p>\n

Talouteen Pentik\u00e4inen haluaa lis\u00e4t\u00e4 luottamusta, mik\u00e4 tietenkin tarkoittaa austeritya jossakin muodossaan. Tavallista vakavien miesten l\u00e4tin\u00e4\u00e4 siis. Samoin palkkapolitiikassa vaaditaan tavalliseen tapana malttia, vaikkakaan ei uskalleta toivoa yleist\u00e4 sopimusta, kun se ei Elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle k\u00e4y.<\/p>\n

Sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin “ty\u00f6llisyyden tukemiseen”, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkoittavan v\u00e4h\u00e4n kaikenlaista: “T\u00e4ytyy tehd\u00e4 paljon vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4: leikata ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa, heikent\u00e4\u00e4 opintotukea, nopeuttaa opiskelua ja lyhent\u00e4\u00e4 tutkintoja, saada vanhempia kotoa t\u00f6ihin, arvioida asevelvollisuutta, edist\u00e4\u00e4 maahanmuuttoa, nostaa el\u00e4keik\u00e4\u00e4 \u2013 ja paljon muuta.”<\/p>\n

Idea t\u00e4ss\u00e4 tuntuu olevan, ett\u00e4 suuri osa suomalaisista todella j\u00e4\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n sosiaaliturvan varaan. Itse ep\u00e4ilen melkoisesti. Opintotuen heikent\u00e4minen ja opintoaikojen lyhent\u00e4minen on kummallinen fiksaatio Pentik\u00e4isen kaltaisille vakaville miehille. Heilt\u00e4 tuntuu unohtuvan, ett\u00e4 opintoaikoja on jo rajattu melkoisesti ja opintotuen ehdot ovat tasaisesti tiukentuneet. Opintoraha ei oikein riit\u00e4 opintoihin keskittymiseenk\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 varmaankin lis\u00e4\u00e4 opintoaikoja jo nykyisell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vakavana miehen\u00e4 Pentik\u00e4inen siis valitsee ne asia, joista Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ihmiset olisivat samaa mielt\u00e4 ja asettuu niiden taakse.\u00a0On ihan kiva, ett\u00e4 asevelvollisuutta pit\u00e4isi \u201darvioida\u201d, mutta eip\u00e4 Pentik\u00e4inenk\u00e4\u00e4n uskalla sanoa, ett\u00e4 12 kuukautta sotaleikkej\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 liki puolelle v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ei tee ty\u00f6llisyydelle hyv\u00e4\u00e4. Maahanmuuton edist\u00e4misest\u00e4 ja vanhempien siirt\u00e4misest\u00e4 kotoa t\u00f6ihin puuttuvat keinot. El\u00e4kei\u00e4n nostosta olen sent\u00e4\u00e4n samaa mielt\u00e4 ja pid\u00e4n esityksen konkretiaa riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Nuorten el\u00e4m\u00e4n kurjistaminen on aina vakavan miehen juttu, joten Pentik\u00e4inen tietenkin jatkaa: \u201dTarvitaan nuorten ty\u00f6llist\u00e4mistalkoot, joissa vaikka alennetaan palkkoja m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi mutta sitoudutaan palkkaamaan nuoria t\u00f6ihin.\u201d<\/p>\n

On sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n jo varsin selv\u00e4\u00e4 propagandaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4 alemmalla palkoilla ihmisten ty\u00f6llist\u00e4mist\u00e4 \u201dtalkoiksi\u201d. Ihan kivat talkoot, kun pointti tuntuu oikeastaan ottaa muut tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t.<\/p>\n

Vakava mies on tarkka rahoista paitsi jos rahat annetaan yrityksille eik\u00e4 logiinen ristiriitaisuus t\u00e4ll\u00f6in h\u00e4iritse. Yrityksiin tuhlaaminen on vain valoa ja rakkautta: \u201dNelj\u00e4nneksi pit\u00e4\u00e4 uskaltaa alentaa yhteis\u00f6verokantaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, koska t\u00e4m\u00e4 toisi talouteen uutta vauhtia.\u201d<\/p>\n

Kansallista \u201dkilpailuetua\u201d Pentik\u00e4inen haluaisi my\u00f6s nostaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimena Pentik\u00e4inen esitt\u00e4\u00e4 vain Fortumin ydinvoimaluvan my\u00f6nt\u00e4misen. On vaikea n\u00e4hd\u00e4, miten t\u00e4st\u00e4 olisi meille erityist\u00e4 iloa. S\u00e4hk\u00f6\u00e4h\u00e4n riitt\u00e4\u00e4, kun teollisuus on laittanut pillej\u00e4 pussiin ja olemme antaneet luvat ydinvoimaloihin. Harmillisesti t\u00e4m\u00e4 s\u00e4hk\u00f6 ei taida olla erityisen halpaa. Vakava mies ei n\u00e4e Olkiluoto-3:een asti.<\/p>\n

Pentik\u00e4inen kertoo: \u201dElinkeinoel\u00e4m\u00e4n EK on n\u00e4hnyt oman merkityksens\u00e4.\u201d On varsin selv\u00e4, ett\u00e4 Helsingin Sanomat on n\u00e4hnyt oman merkityksens\u00e4 taas totaalisen v\u00e4\u00e4rin. Ei suuren sanomalehden pit\u00e4isi n\u00e4in kritiikitt\u00f6m\u00e4sti ly\u00f6d\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n teollisuuden esityksi\u00e4 ominaan. Teollisuutta on t\u00e4ss\u00e4 maassa kuunneltu ihan tarpeeksi aina. Nyt toivoisi, ett\u00e4 journalistien j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 pohdinnat EK:lle poliitikot miettisiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n ihan itse. Harmillisesti ainakin Kokoomus kuulee kuuluisilla korvillaan copy&paste -journalismia esimerkiksi kansanedustaja Lasse M\u00e4nnist\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan aivan myyty<\/a>.<\/p>\n

Vakavat miehet potkivat maassa makaavia ja heit\u00e4 vain ihaillaan<\/h2>\n

Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 Pentik\u00e4inen teki kirjoituksellaan Suomen johtavan vakavan miehen. Vakavat mieheth\u00e4n ilmestyv\u00e4t tasaisin v\u00e4liajoin kabineteistaan kertomaan kansalle, ett\u00e4 kansan pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 suuria \u201dvaikeita\u201d ratkaisuja, mik\u00e4 Suomeksi yleens\u00e4 tarkoittaa k\u00f6yhien k\u00f6yhdytt\u00e4mist\u00e4. Yleens\u00e4 vakava miehen vaatimien vaikeiden ratkaisujen ritarillisuutta heikent\u00e4\u00e4 se, etteiv\u00e4t ratkaisut rokota itse vakavaa miest\u00e4 vaan oikeastaan kaikkia muita. Vakava mies ei siis oikein k\u00e4y sankarista, vaikka kovasti sellaisena varmasti itsens\u00e4 n\u00e4keekin.<\/p>\n

Meid\u00e4n olisi my\u00f6s syyt\u00e4 vihdoin alkaa kyseenalaistaa vakavien miesten hehkuttamista. Ik\u00e4\u00e4n kuin olisi jotenkin jaloa esitt\u00e4\u00e4 muille ihmisille leikkauksia. Ei se ole. Siin\u00e4 potkitaan maassa makaavaa oman edun per\u00e4ss\u00e4. Vakavat miehet ovat vakavasti huolissaan omista euroistaan ja viis v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t meist\u00e4 muista. Meid\u00e4n pit\u00e4isi viis v\u00e4litt\u00e4\u00e4 heist\u00e4 eik\u00e4 ihailla vision\u00e4\u00e4rein\u00e4.<\/p>\n

Jotenkin koko kirjoituksessa on vinksin vonksin sankarin ja roiston roolit. Talkoisiin osallistuvat ne, jotka voivat palkata nuoria alhaisella palkalla, vaikka nuorethan ne ovat ne talkoolaiset. Pentik\u00e4inen esitt\u00e4\u00e4 vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 poliitikoille, vaikka poliitikoille p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat vain p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Seuraukset kantavat muut.<\/p>\n

Mit\u00e4 sitten pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/h2>\n

Pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 kurssi sosiaaliturvan korotusten suhteen. Pit\u00e4isi taistella maailman parhaasta koulutuksesta ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 se 2010-luvulle. Pit\u00e4isi lis\u00e4t\u00e4 tutkimusta. Pit\u00e4isi tehd\u00e4 vihre\u00e4st\u00e4 energiasta Suomen juttu ulkomaisten teknologioiden haikailujen sijaan. Pit\u00e4isi muuttaa Suomi muutenkin vihre\u00e4\u00e4n talouteen sopivaksi, mihin kuuluu my\u00f6s ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Pit\u00e4isi painostaa muita maita ottamaan ymp\u00e4rist\u00f6politiikka tosissaan. Pit\u00e4isi varmistaa kaikkien suomalaisten tuotteiden p\u00e4\u00e4sy s\u00e4hk\u00f6isille markkinoille. Pit\u00e4isi harrastaa kriittist\u00e4 journalismia hymistelyn sijaan. Pit\u00e4isi nostaa el\u00e4keik\u00e4\u00e4. Pit\u00e4isi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rahat maatalouden ep\u00e4tehokkaista tuista ja sotaleikeist\u00e4. Pit\u00e4isi lopettaa omistusasumisen ep\u00e4kelvot tuet. Pit\u00e4isi vied\u00e4 vakavat miehet valittamaan ilmastonmuutosta televisiossa talouskurjimuksen sijaan.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi kuunnella asiantuntijoita muualtakin kuin elinkeinoel\u00e4m\u00e4st\u00e4. Suomalainen keskustelukulttuuri k\u00e4rsii h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n paljon edelleen siit\u00e4, ett\u00e4 talouden tuntijat ovat niin sitoutuneet ajamaan yksipuolisesti jonkin eturyhm\u00e4n asiaa. On todellinen harmi, kun maamme johtava lehti tyytyy sy\u00f6m\u00e4\u00e4n teollisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4m\u00e4t l\u00e4\u00e4kkeet kyseenalaistamatta niiden hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 ja ehdottajan sitoutuneisuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomien Mikael Pentik\u00e4isen p\u00e4\u00e4kirjoitus Kansakunnan pelastamisen hetki on saanut viikon aikana huomiota. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on jo selvinnyt, ett\u00e4 kirjoitus nojaa varsin tiukasti Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliiton juhlapuheisiin ja sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n osoittaa varsin selv\u00e4sti, kenen faktoihin p\u00e4\u00e4toimittaja uskoo. Pentik\u00e4isen kirjoituksen ajatusten alkuper\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 pointti, mutta v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle on j\u00e4\u00e4nyt kirjoituksen ajatusten pohtiminen. Pentik\u00e4isen ideat ovat elinkeinoel\u00e4m\u00e4n nuoleskelua […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[259],"tags":[],"class_list":["post-909","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/909","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=909"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/909\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=909"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=909"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=909"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}