{"id":905,"date":"2013-02-17T13:09:00","date_gmt":"2013-02-17T11:09:00","guid":{"rendered":"http:\/\/sairanen.org\/wordpress\/2013\/02\/toimittajien-pitaisi-levittamisen-sijaan-ehkaista-sahkoallergiaa-kertomalla-tieteelliset-tosiseikat.html"},"modified":"2013-02-17T13:09:00","modified_gmt":"2013-02-17T11:09:00","slug":"toimittajien-pitaisi-levittamisen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/2013\/02\/17\/toimittajien-pitaisi-levittamisen\/","title":{"rendered":"Toimittajien pit\u00e4isi levitt\u00e4misen sijaan ehk\u00e4ist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6allergiaa kertomalla tieteelliset tosiseikat"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Helsingin Sanomat on t\u00e4n\u00e4\u00e4n otsikoinut muualta lainatun juttunsa Sunnuntaisuomalainen: S\u00e4hk\u00f6yliherkkyys ei ole psyykkinen sairaus<\/a>. Jutussa lainataan Turun AMK:ssa tehty\u00e4 tutkimusta, joka tekij\u00f6idens\u00e4 mukaan antaa selv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4\u00a0s\u00e4hk\u00f6herkkyys ei ole psyykkinen sairaus.<\/p>\n

Itse\u00e4ni harmittaa, kun t\u00e4llaista puolitotuutta levitet\u00e4\u00e4n. Viel\u00e4 julkaisematon tutkimus, jonka metodologiaa ei avata mitenk\u00e4\u00e4n, on eritt\u00e4in ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 tieteellinen l\u00f6yd\u00f6s. Oikeastaan sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n arvoa.<\/p>\n

Nykyisen tieteellisen tiedon l\u00f6yt\u00e4miseksi ei voida katsoa yht\u00e4 tutkimusta. On syyt\u00e4 katsoa vertaisarvioituja tutkimuksia ja mieluiten viel\u00e4 muita tutkimuksia yhteen kokoavia meta-tutkimuksia. N\u00e4ist\u00e4 yksi Martin R\u00f6\u00f6slin vuonna 2008\u00a0tekem\u00e4<\/a> toteaa:<\/p>\n

“This review showed that the large majority of individuals who claims to be able to detect low level RF-EMF are not able to do so under double-blind conditions. If such individuals exist, they represent a small minority and have not been identified yet. The available observational studies do not allow differentiating between biophysical from EMF and nocebo effects.”<\/p><\/blockquote>\n

R\u00f6\u00f6slin muihin tutkimusten kokooma siis kertoo seuraavat fakta, joita voinee pit\u00e4\u00e4 tieteellisen\u00e4 konsensuksena aiheesta:<\/p>\n

    \n
  1. Ihmiset v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t havaitsevansa s\u00e4hk\u00f6magneettisia kentti\u00e4 hyvin nopeasti. T\u00e4st\u00e4 huolimatta he eiv\u00e4t tuplasokko-kokeissa havaitse n\u00e4it\u00e4 kentti\u00e4 oikeasti.<\/li>\n
  2. On periaatteessa mahdollista, ett\u00e4 on olemassa jonkinlainen joukko aidosti s\u00e4hk\u00f6magneettisia kentti\u00e4 huomaavia ihmisi\u00e4, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sellaista ei ole yksil\u00f6ity<\/li>\n
  3. Biofyysisi\u00e4 eli kansanomaisemmin “todellisia” efektej\u00e4 ei voi nykytutkimuksen valosssa erottaa nocebosta<\/a> eli ihmisten kuvittelemasta negatiivisesta efektist\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

    No mutta eik\u00f6 Turun AMK:ssa tehty tutkimus nyt vain ole l\u00f6yd\u00f6s ihmisist\u00e4, jotka vain huomaavat vaikutuksen? T\u00e4h\u00e4n on pienen pieni mahdollisuus, jos tutkimus olisi selv\u00e4sti parempi kuin s\u00e4hk\u00f6allergikoista aiemmin Turun AMK:ssa tehty tutkimus.<\/p>\n

    Miten s\u00e4hk\u00f6allergiasta tulisi tieteellinen tosiseikka?<\/h2>\n

    Tehdyn tutkimuksen pit\u00e4isi olla korkeatasoinen. Tutkimuksessa pit\u00e4isi olla verokkiryhm\u00e4, jolle annettaisiin k\u00e4teen esimerkiksi k\u00e4nnykk\u00e4, joka on huomaamattomasti laitettu pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja vaikutusta ei pit\u00e4isi synty\u00e4. Tutkimuksen pit\u00e4isi olla viel\u00e4 siten j\u00e4rjestetty, ett\u00e4 tutkimuksen kohteiden kanssa toimiva tutkija ei tiet\u00e4isi itse, onko laite p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vai pois. Sitten tarvittaisiin riitt\u00e4v\u00e4n kokoinen otos.<\/p>\n

    Olen aiemmin t\u00f6rm\u00e4nnyt Turun AMK:ssa tehtyjen tutkimusten esittelyyn. Tutkijoilla ei silloin ollut kovin suurta halua keskitty\u00e4 itse ilmi\u00f6n todenper\u00e4isyyden selvitt\u00e4miseen vaan enemm\u00e4nkin tuntui olevan halua rakentaa kapistuksia, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t s\u00e4hk\u00f6magneettisia kentti\u00e4. Laitteiden tehosta taas oli todisteena vain kokeilleiden s\u00e4hk\u00f6allergikkojen anekdoottisia todistuksia. Elleiv\u00e4t tutkijat siis ole ottaneet itse\u00e4\u00e4n niskasta kiinni kunnolla, tohdin ep\u00e4ill\u00e4, onko tutkimusta tehty tuplasokkokokeella. Vaikutukset n\u00e4iden laitteiden toiminnassa olivat anekdoottien mukaan aina hyvin nopeita.<\/p>\n

    Hyvin nopeasti toimivaa hoitokeinoa voisi my\u00f6s tutkia samaan tapaan kuin koko efektin vaikutusta. T\u00e4ll\u00f6in voisi tehd\u00e4 s\u00e4hk\u00f6allergikkoja kenties auttavan vempeleen ja siit\u00e4 kopion, josta kenties vaikuttava komponentti olisi poistettu. T\u00e4llainen tutkimus voisi my\u00f6s olla varsin vaikuttava.<\/p>\n

    Kun tutkimus itsess\u00e4\u00e4n olisi kunnossa, pit\u00e4isi se viel\u00e4 julkaista vertaisarvioidussa lehdess\u00e4. Auttaisi my\u00f6s, ett\u00e4 etuk\u00e4teen olisi luvattu julkaista tulos vaikka tutkimushankkeen verkkosivulla oli tulos negatiivinen tai positiivinen. Vertaisarvioituja lehti\u00e4kin on monenlaisia, mutta n\u00e4in mullistavan tuloksen saisi varmaan kohtuullisen hyv\u00e4\u00e4n lehteen, joten mihink\u00e4\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseen julkaisuun ei pit\u00e4isi tyyty\u00e4.<\/p>\n

    T\u00e4m\u00e4nkin j\u00e4lkeen aina j\u00e4isi jonkinlainen todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 olisi tehty jonkinlainen virhe metolodogiassa tai olisi vain sattunut tilastollinen kummajainen. Virheen ehk\u00e4isemiseksi tarvittaisiin siis muutama tutkimusryhm\u00e4 maailmalta toistamaan koeasettelua tutkimuksessa raportoidun mukaisesti. Jos tulokset olisivat viel\u00e4kin vaikuttavia, olisi s\u00e4hk\u00f6allergia voitu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todeksi ja kenties voitu esitt\u00e4\u00e4 jonkinlaisia hoitoja.<\/p>\n

    Ennen t\u00e4llaisen tutkimuksen saapumista on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ja viisasta toimia yleisesti hyv\u00e4ksytyn tieteellisen n\u00e4yt\u00f6n perusteella olettaen s\u00e4hk\u00f6allergia luulosairaudeksi. Se on luonnollisin selitys ilmi\u00f6lle, joka ei n\u00e4yt\u00e4 olevan mitenk\u00e4\u00e4n mitattavissa. Se voi silti olla ihmisille suuri haitta ja ongelma, mutta tieteellist\u00e4 totuutta se ei ole.<\/p>\n

    Toimittajilla on suuri vastuu huuhaan ehk\u00e4isyss\u00e4<\/h2>\n
    Ennen todellista tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 s\u00e4hk\u00f6allergian olemassa olosta on minusta varsin arveluttavaa julkaista Sunnuntaisuomalaisen ja nyt Helsingin Sanomien tapaan juttuja, joissa s\u00e4hk\u00f6allergiaa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n todelliseksi ilmi\u00f6ksi. Suurin ongelma on se, ett\u00e4 aiheesta puhuminen todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4\u00e4 luulosairaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Vapaassa maassa ei tietenk\u00e4\u00e4n sananvapautta pid\u00e4 rajoittaa, mutta ihmettelen kovasti, jos journalisti ei tunne pistoa syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n, kun kirjoitus lis\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 maailmaan.<\/div>\n
    <\/div>\n
    Hieman my\u00f6s mietitytt\u00e4\u00e4, onko meid\u00e4n koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4mme sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 puutteita, kun koulutetuilta ihmisilt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuttuvan taitoja arvioida tieteellisen tiedon luotettavuutta ja esimerkiksi Helsingin Sanomien jutussa saatettiin ohittaa metodologiaan liittyv\u00e4t kysymykset t\u00e4ysin.\u00a0<\/div>\n
    <\/div>\n
    En usko, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6allergian rummutusta kukaan tekee pahasta tahdosta ja kaikilla on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tarkoitus vain auttaa ihmisi\u00e4 omien kykyjens\u00e4 mukaan. Tosiasia on kuitenkin, ett\u00e4 itsens\u00e4 huijaaminen on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n helppoa. On tieteen, median ja oikeastaan \u00a0kaikkien muidenkin meist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 arvioida sit\u00e4, onko onnistuttu huijaamaan vain itse\u00e4.<\/div>\n
    <\/div>\n
    \nKuval\u00e4hde:\u00a0<\/b>You must protect yourself from those evil marketing rays by Unhindered by Talent<\/a>, CC BY-SA 2.0<\/a>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Helsingin Sanomat on t\u00e4n\u00e4\u00e4n otsikoinut muualta lainatun juttunsa Sunnuntaisuomalainen: S\u00e4hk\u00f6yliherkkyys ei ole psyykkinen sairaus. Jutussa lainataan Turun AMK:ssa tehty\u00e4 tutkimusta, joka tekij\u00f6idens\u00e4 mukaan antaa selv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4\u00a0s\u00e4hk\u00f6herkkyys ei ole psyykkinen sairaus. Itse\u00e4ni harmittaa, kun t\u00e4llaista puolitotuutta levitet\u00e4\u00e4n. Viel\u00e4 julkaisematon tutkimus, jonka metodologiaa ei avata mitenk\u00e4\u00e4n, on eritt\u00e4in ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 tieteellinen l\u00f6yd\u00f6s. Oikeastaan sill\u00e4 ei ole […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[259],"tags":[],"class_list":["post-905","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/905","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=905"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/905\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=905"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=905"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=905"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}