Hallitustunnistelijat ovat saaneet veivattua seuraavan kirjauksen Maahanmuuttopolitiikkaa \u2013paperiinsa:<\/p>\n
\u201dOtetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lukukausimaksut EU\u2010\u00a0ja ETA \u2013alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomeen t\u00f6ihin esimerkiksi verov\u00e4hennysoikeudella. Suomessa opiskelleiden kansainv\u00e4listen opiskelijoiden ty\u00f6llistymist\u00e4 Suomeen edistet\u00e4\u00e4n ja suomen kielen osaamiseen panostetaan.\u201d<\/p><\/blockquote>\n
Kirjaus on tietenkin ollut suuri pettymys maahan tulevista opiskelijoista pit\u00e4ville ja my\u00f6s niille, joita lukukausioven raottaminen pelottaa. Pettymykseen ja pelkoon on hyv\u00e4 syy.<\/p>\n
Lukukausimaksujen ongelmat<\/h2>\n
Aika monet talouspuoleen innostuneet l\u00e4mpenev\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n jossain vaiheessa lukukausimaksuille. Logiikka niihin on ihan v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4\u00e4n huolimatta\u00a0miettimisen arvoinen: meill\u00e4 on niukka hy\u00f6dyke, joka pit\u00e4\u00e4 jakaa kansalle jollain tapaa. On ihan luonnollista mietti\u00e4 jonkinlaista maksua sen jakamiseen. Jos halutaan ihmiset valmistumaan nopeammin, maksu varmaan jouduttaa joidenkin matkaa. Samalla opintotukeen liittyy aina se pieni raastava tunne siit\u00e4, ett\u00e4 tuki kohdistuu huomattavissa m\u00e4\u00e4rin enemm\u00e4n rikkaampien lapsiin.<\/p>\n
Ongelma on vain siin\u00e4, ett\u00e4 ihmiset toimivat perin ep\u00e4rationaalisesti koulutuksen suhteen. Koulutus on hyv\u00e4 investointi. Niin hyv\u00e4 ett\u00e4 siit\u00e4 kannattaisi maksaakin jotain, jos olisi pakko. Siit\u00e4 huolimatta moni ei maksaisi. Kahneman ja muut aitojen ihmisten toimintaa tutkineet ihmiset ovat osoittaneet, ett\u00e4 ihmiset ovat valmiit maksamaan kohtuuttoman paljon pienien riskien eliminoimisesta. Otetaan esimerkiksi koulutusohjelma, josta 90 prosenttia valmistuu ihan hyviin t\u00f6ihin ja 10 prosenttia ei. Ihmiset ovat aika hyvi\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n siihen 10 prosenttiin ja hyvi\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n riski-investoinnin.<\/p>\n
Ja unohtaen n\u00e4m\u00e4kin on opintotuella lopulta se kaikista t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4: toimia luokkakierron pumppuna. Vaikka kohtuullisista lukukausimaksuista ei varmaan muodostu rikkaiden lapsille suurta estett\u00e4, muodostuisi niist\u00e4 suurempi este k\u00f6yhempien lapselle. Aika monen opiskelijan vapaus my\u00f6s v\u00e4henisi, kun vanhemmille j\u00e4\u00e4 suuri rooli el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mieleeni tulee esimerkiksi ihmisi\u00e4, joiden vanhemmat eiv\u00e4t ole pit\u00e4neet lastensa el\u00e4m\u00e4ntapavalinnoista tai jopa identiteetin osista kuten sukupuoli- tai seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kuulumisesta. On vaikea laulaa omaa laulua, kun on toisen kukkarolla. T\u00e4llaiselle vapaudelle itse olisin valmis antamaan arvoa poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n
Lukukausimaksujen ongelmiin on mahdollista rakentaa laastarimallisia ratkaisuja. Voidaan antaa stipendej\u00e4 k\u00f6yhemm\u00e4st\u00e4 tausta tuleville ja voidaan siirt\u00e4\u00e4 maksamista opintojen j\u00e4lkeen esimerkiksi maisteriverolla. N\u00e4ist\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4 tahtoo vain tulla sekavia ja monimutkaisia ja siis kalliita. Lis\u00e4ksi osa j\u00e4rjestelmist\u00e4 olettaa aika paljon riskinottoa k\u00f6yhemm\u00e4lt\u00e4 hakijalta: Kuka viitsii panostaa tarpeeksi paikan hakuun ja vastaavaan, jos on vaarana, ettei stipendi\u00e4 tule?<\/p>\n
EU- ja ETA \u2013alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen ongelmat<\/h2>\n
Pyrin \u2013 vaihtelevalla menestyksell\u00e4 \u2013 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mieless\u00e4ni nykymaailmassa radikaalia ajatusta: kaikkien ihmisten n\u00e4kemist\u00e4 tasa-arvoisina ja onnen etsimiseen yht\u00e4 oikeutettuina. Pohjimmiltaan ajattelen siis, ett\u00e4 EU- ja ETA \u2013alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen ongelma on t\u00e4sm\u00e4lleen sama kuin suomalaisten lukukausimaksuissa. Ehk\u00e4 viel\u00e4 sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 maahanmuutto niinkin hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kuin opiskelu, on yksi suurimpia maailman tulo- ja varallisuuserojen tasaajia.<\/p>\n
Asiaa voidaan tarkastella kuitenkin itsekk\u00e4\u00e4mmin Suomen etua miettienkin.<\/p>\n
Kauempaa tuleville KV-opiskelijoilla on omat erityispiirteens\u00e4. Ensinn\u00e4kin Suomen korkeakoulut ovat aika pieni osa mahdollisuuksista. Vaikka Suomen peruskouluja arvostetaan maailmalla, ei ylemp\u00e4\u00e4 koulutustamme arvosteta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n niin paljoa ja se ei ole ihme. Emme sijoita siihen niin paljoa. Hinta on yksi dimensio, jolla kilpailua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ja se on aikalailla ainoa joissa meid\u00e4n korkeakoulumme p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Kauempaa tuleva opiskelija tuo my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mukanaan osaamista, jota saadaan ilmaiseksi Suomelle. Jos on k\u00e4ynyt peruskoulun ja lukion, on p\u00e4\u00e4h\u00e4n sitoutunut jo melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa. Jos osoittaa p\u00e4\u00e4oman sitoutuneen hyvin vaikkapa p\u00e4\u00e4sykokeessa, on aika helppo valita maahanmuuttajia, jotka tuovat Suomelle paljon ja maksavat v\u00e4h\u00e4n. Kaikkien maahanmuuttajien valikointia puolustavien pit\u00e4isi muistaa, ett\u00e4 opiskelemaan kelpuuttaminen on aika hyv\u00e4 suodatin.<\/p>\n
Pohjimmiltaan Suomessa pit\u00e4isi olla aikalailla sellaisia koulutusohjelmia, ett\u00e4 niiden l\u00e4p\u00e4isyll\u00e4 pit\u00e4isi yleisesti ottaen p\u00e4\u00e4st\u00e4 joihinkin t\u00f6ihin. Koulutusohjelmiin taas pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4, jos ja vain jos on kykenev\u00e4 saavuttamaan siin\u00e4 opiskelemalla ty\u00f6kykyisyyden. Jos n\u00e4ist\u00e4 kahdesta huolehditaan kaikkien hakijoiden kohdalla, ei oikeastaan ty\u00f6llistymisen vaikeudeksi pit\u00e4isi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kuin jonkinlainen rakenteellinen tai suora rasismi. T\u00e4mm\u00f6isten rakenteiden ja asenteiden poistamisen pit\u00e4isi olla muutenkin yhteiskunnan teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Laastarityyppiset ratkaisut muodostuvat viel\u00e4 ongelmallisemmaksi EU- ja ETA -maiden ulkopuolisten opiskelijoiden kanssa. Ryhm\u00e4 on niin pieni, ett\u00e4 siihen kohdistuvat toimet ovat hallinnollisesti kovin raskaita verrattuna saataviin tuloihin. Ja viel\u00e4 kun t\u00e4h\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 el\u00e4kepommi tikitt\u00e4\u00e4 ja nuorten ty\u00f6ntekij\u00f6iden pit\u00e4isi meille kelvata. Itse j\u00e4\u00e4n pohtimaan, kuinka paljon kaikkia maahanmuuton muotoja pit\u00e4\u00e4 vihata, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4nkin yritt\u00e4\u00e4 saada stoppia.<\/p>\n
Lopuksi<\/h1>\n
Toistaiseksi tehtyjen\u00a0lukukausimaksukokeilujen tulokset\u00a0ovat surkeita, mik\u00e4 ei ole ihme. S\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 ei kannattaisi tehd\u00e4 pienen pieni\u00e4 ihmisjoukkoja varten ellei odotettavissa olisi jotain suurta hy\u00f6ty\u00e4 jollekulle. Nykyisell\u00e4\u00e4n kaikista lukukausimaksujen lajeista\u00a0on odotettavissa aika reilu nippu hallinnollista ty\u00f6t\u00e4. Joku irvileuka voisi keksi\u00e4 jotain hauskaa siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi kokoomuksen kansanedustajat pit\u00e4v\u00e4t viinan myymiseen liittyvien s\u00e4\u00e4d\u00f6sten pituutta ongelmallisena, mutta sen sijaan ovat valmiit luomaan mielinm\u00e4\u00e4rin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4\u00a0maahan opiskelemaan tuleville.<\/p>\n
<\/h1>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hallitustunnistelijat ovat saaneet veivattua seuraavan kirjauksen Maahanmuuttopolitiikkaa \u2013paperiinsa: \u201dOtetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lukukausimaksut EU\u2010\u00a0ja ETA \u2013alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomeen t\u00f6ihin esimerkiksi verov\u00e4hennysoikeudella. Suomessa opiskelleiden kansainv\u00e4listen opiskelijoiden ty\u00f6llistymist\u00e4 Suomeen edistet\u00e4\u00e4n ja suomen kielen osaamiseen panostetaan.\u201d Kirjaus on tietenkin ollut suuri pettymys maahan tulevista opiskelijoista pit\u00e4ville ja my\u00f6s niille, joita lukukausioven raottaminen pelottaa. Pettymykseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1644,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[259],"tags":[],"class_list":["post-1643","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1643"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1643\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}