{"id":1026,"date":"2011-02-01T22:53:00","date_gmt":"2011-02-01T20:53:00","guid":{"rendered":"http:\/\/sairanen.org\/wordpress\/2011\/02\/ulkoisvaikutukset-mukaan-hintoihin.html"},"modified":"2011-02-01T22:53:00","modified_gmt":"2011-02-01T20:53:00","slug":"ulkoisvaikutukset-mukaan-hintoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/2011\/02\/01\/ulkoisvaikutukset-mukaan-hintoihin\/","title":{"rendered":"Ulkoisvaikutukset mukaan hintoihin"},"content":{"rendered":"<p><span><\/span><span>Useimmilla  taloudellisilla vaihtokaupoilla on vaikutuksia my\u00f6s muihin ihmisiin  kuin pelkkiin kaupan osapuoliin. Politiikan kannalta selkeimpi\u00e4  esimerkki ovat ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t. Melkein kaikki taloudellinen toiminta  aiheuttaa ilmaston l\u00e4mpi\u00e4mist\u00e4. Ulkoisvaikutuksiin vastaus on  sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4  ulkoisvaikutukset mahdollisimman tarkasti kaikkiin  vaihtoihin.<\/span><br \/><span><\/span><br \/><span>Otetaan  esimerkki ilmastokriisin torjunnasta. Ilmaston saastuttamisen pit\u00e4\u00e4  maksaa. Maksun pit\u00e4\u00e4 olla mahdollisimman tarkasti suhteessa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen  aiheuttaman haitan suuruuteen eli kahden hiilidioksiiditonnin  p\u00e4\u00e4st\u00e4misen pit\u00e4\u00e4 olla kaksi kertaa kalliimpaa kuin yhden  hiilidoksiiditonnin. Sill\u00e4 ei pid\u00e4 olla merkityst\u00e4, miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t  syntyv\u00e4t. Koska aikalailla kaikki fossiiliset polttoaineet poltetaan  enemmin tai my\u00f6hemmin, tehokkainta olisi suoraan fossiilisten  polttoaineiden verottaminen siell\u00e4, miss\u00e4 ne kaivetaan maasta. T\u00e4m\u00e4 on  kuitenkin tunnetusti poliittisesti mahdotonta mm. siksi, ett\u00e4  \u00f6ljyvaltioille ajatuksen myyminen on aika toivotonta.<\/span><br \/><span><\/span><br \/><span>Nykyinen  p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan perustuva j\u00e4rjestelm\u00e4 on kompromissi, jossa p\u00e4\u00e4st\u00f6ille  saadaan hinta p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 markkinoille vain rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4  p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia ja sitten antamalla toimijoille oikeus kaupata omia  ylij\u00e4\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksiaan. T\u00e4llaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 voidaan saada  erilaisia toteutuksia aikaiseksi jakamalla p\u00e4\u00e4st\u00f6t osallistujien kesken  hieman erilaisilla periaatteilla. Esimerkiksi maiden v\u00e4linen tasapaino  perustuu melkoiseen v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja yleislogiikka ei ole minulle ainakaan  ihan selv\u00e4. Samalla vaikkapa Suomi jakaa p\u00e4\u00e4st\u00f6kiinti\u00f6it\u00e4 ilmaiseksi  yrityksille eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Suomi tukee n\u00e4in yrityksi\u00e4 aiemman  saastuttamisensa perusteella, vaikka raha ei t\u00e4ss\u00e4 liikukaan. Lis\u00e4ksi  j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 luotaessa on pit\u00e4nyt hyv\u00e4ksy\u00e4 se, ett\u00e4 osa maista j\u00e4\u00e4  j\u00e4rjestelm\u00e4n ulopuolelle ja maille on annettu takaportti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 osa  p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u00e4n kehitysmaakohteissa. N\u00e4iss\u00e4 projekteissa on tietenkin  suurehkoja vaikeuksia sanoa, mitk\u00e4 v\u00e4hennykset olisivat syntyneet joka  tapauksessa..<\/span><br \/><span><\/span><br \/><span>P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa  ei ole t\u00e4ydellinen j\u00e4rjestelm\u00e4 &#8211; se kuitenkin takulla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4  ja toteuttaa periaatteen siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen kaikilla  sektoreilla on yht\u00e4 kannattavaa. J\u00e4rjestelm\u00e4 takaa my\u00f6s kohtuullisen  vahvasti sen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t juuri sen verran kuin  p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia jaetaan. Hiilivero takaisin jokseenkin samat  taloudelliset syyt v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja tasaisesti. Periaatteessa  hiiliveron kanssa syntyvien v\u00e4hennysten arviointi olisi vaikeampaa  etuk\u00e4teen. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin varsin pieni syy puolustaa p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaa  hiiliveroa vastaan. <\/span><br \/><span><\/span><br \/><span>Sek\u00e4  hiiliverossa ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupassa ongelmia syntyy, jos koko maailma ei  ole sopimuksessa mukana. Periaatteessa kaikista eniten saastuttava  teollisuus siirtyy jollain aikav\u00e4lill\u00e4 maihin, jotka eiv\u00e4t ole  j\u00e4rjestelm\u00e4n piiriss\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 siirtym\u00e4 ei nykyv\u00e4hennyksill\u00e4  ole ilmeisesti juuri realisoitunut. Syyt siirty\u00e4 vaikkapa Kiinaan ovat  t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 muita kuin ilmastopolitiikkaan liittyvi\u00e4. Jos kuitenkin  p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset muuttuvat kunnianhimoisemmiksi, voisi minusta harkita  jonkinlaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6tulleja esimerkiksi EU-tasolla. T\u00e4ll\u00f6in EU-alueelle  tuotujen tuotteiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t arvioitaisiin ja tuotteiden tulli  m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyisi n\u00e4iden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen mukaan. N\u00e4in j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n saataisiin  mukaan v\u00e4h\u00e4n isompi lohko maailman taloudesta. Samalla mahdollisuus  tullien poistamiseen tarjoaisi hyv\u00e4n insentiivin ulkopuolisille maille  liitty\u00e4 sopimukseen mukaan. Kummassakin j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 voidaan saada  veroluonteisia tuloja, joilla voidaan esimerkiksi auttaa ihmisi\u00e4, joille  siirtym\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiiliseen yhteiskuntaan tuottaa erityist\u00e4 ongelmaa.<\/span><br \/><span><\/span><br \/><span>Muitakin  malleja on toki esitetty. Perussuomalaisten suoraan suurteollisuudella  ja Eija-Riitta Korholan hiilenmustilta konservatiiveilta kopioimassa  mallissa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hennyksi\u00e4 haettaisiin taloussektorien sis\u00e4ll\u00e4.  Esimerkiksi ter\u00e4steollisuutta palkittaisiin siit\u00e4, jos se on  ter\u00e4steollisuudeksi v\u00e4h\u00e4n saastuttava ja rangaistaisiin, jos se olisi  ter\u00e4steollisuudeksi paljon saastuttava. T\u00e4llaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on  erityisesti yksi suuri ongelma: esimerkiksi ter\u00e4ksen voi jollain aloilla  korvata jollain v\u00e4hemm\u00e4n saastuttavalla materiaalilla tai kuluttajat  voi ohjata kokonaan muille aloille. Saastuttaja ei siis aina maksa ja  saastuttaja maksaa ihan eri summan riippuen siit\u00e4, tekeek\u00f6 ter\u00e4st\u00e4 vai  vaikka kangasta. On mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4llaisella j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4kin  voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 johonkin rajaan asti p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4: se vain tapahtuisi  taloudellisesti eritt\u00e4in kalliiksi. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pit\u00e4isi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 aloilla,  joissa se on huomattavan vaikeaa ja toisaalta aloilla, joissa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen  v\u00e4hent\u00e4minen olisi helppoa, voisivat v\u00e4hennykset kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4  pieniksi. Persussuomalaiset kuitenkin keskittyv\u00e4t ohjelmassaan tehtaiden  investointeihin, joten on vaikea kuvitella, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoja  voitaisiin kovin nopeasti laskea &#8211; tehtaat kun uusiutuvat aika hitaasti.  <\/span><br \/><span><\/span><br \/><span>Tyhm\u00e4kin  n\u00e4kee, ett\u00e4 Perussuomalaisten mallin tarkoitus ei ole v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4  ilmastotieteen vaatimalla vauhdilla, vaan tarkoitus on l\u00e4hinn\u00e4 luoda  illuusio jonkin tekemisest\u00e4. Jos t\u00e4llaisessa toiminnassa haluaa n\u00e4hd\u00e4  jotain hyv\u00e4\u00e4, kai jotain hyv\u00e4\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 Perussuomalaisetkin  tunnustavat ilmastonmuutoksen asiaksi, jolle pit\u00e4\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 tekev\u00e4ns\u00e4  jotakin.<\/span><br \/><span><\/span><br \/><span>Tarkoituksenani  oli kirjoittaa laajasti ulkoisvaikutuksista ja k\u00e4sittelin t\u00e4ss\u00e4  esimerkkin\u00e4 er\u00e4st\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 negatiivista ulkoisvaikutusta. Tosiasia  on kuitenkin, ett\u00e4 positiivisista ulkoisvaikutuksista on vaikeampi  l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niin selvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 kuin negatiivisista ulkoisvaikutuksista.  Voidaan tietenkin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikkapa kulttuurin tukeminen  kaupungissa voi olla perusteltua juuri kulttuurin positiivisten  ulkoisvaikutusten vuoksi. Toisaalta vaikutukset siin\u00e4kin taitavat olla  enemm\u00e4n ostajan ja myyj\u00e4n v\u00e4lisi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n kulttuurikokemusten  ulkopuolella olevien ihmisten etu.<\/p>\n<p><span>Kirjoitus on viides osa kirjoitussarjassa, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vihre\u00e4n politiikan kysymyksi\u00e4.<\/span><br \/><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Useimmilla taloudellisilla vaihtokaupoilla on vaikutuksia my\u00f6s muihin ihmisiin kuin pelkkiin kaupan osapuoliin. Politiikan kannalta selkeimpi\u00e4 esimerkki ovat ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t. Melkein kaikki taloudellinen toiminta aiheuttaa ilmaston l\u00e4mpi\u00e4mist\u00e4. Ulkoisvaikutuksiin vastaus on sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 ulkoisvaikutukset mahdollisimman tarkasti kaikkiin vaihtoihin.Otetaan esimerkki ilmastokriisin torjunnasta. Ilmaston saastuttamisen pit\u00e4\u00e4 maksaa. Maksun pit\u00e4\u00e4 olla mahdollisimman tarkasti suhteessa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttaman haitan suuruuteen eli kahden hiilidioksiiditonnin p\u00e4\u00e4st\u00e4misen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[51,56,154,160,222,242,245],"tags":[],"class_list":["post-1026","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hiilitulli","category-ilmastonmuutos","category-paastokauppa","category-perussuomalaiset","category-ulkoisvaikutus","category-verotus","category-vihreat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1026","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1026"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1026\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1026"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1026"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1026"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}