Tanja Aitamurron, Taneli Heikan, Petteri Kilpisen ja Matti Posion Uusi Kultakausi – Kuinka sosiaalinen media mullistaa kaiken on erinomainen pamfletti. Ajattelin v\u00e4h\u00e4n nostaa esiin kirjan her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia talouteen liittyv\u00e4n pohdiskelun v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Pamfletin p\u00e4\u00e4sanoma on, ett\u00e4 teknologia muuttaa yhteiskuntaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paljon ja Suomi on viime vuosina pudonnut kelkasta. Suomi ei ole pystynyt avamaan valtionhallintoa nykyaikaisilla tavoilla. Avoin data on viime aikoina eksynyt valtion ohjelmiin, mutta toistaiseksi n\u00e4yt\u00f6t ovat v\u00e4h\u00e4iset. Sosiaalista mediaa ei k\u00e4ytet\u00e4 julkisella sektorilla, mutta sill\u00e4 voitaisiin siirt\u00e4\u00e4 valta kansalle. Talous muuttuu palvelutaloudeksi ja palveluiden on oltava digitaalisia. Kirjoittajat kutsuvat t\u00e4t\u00e4 digisosiaaliseksi taloudeksi. Uusi teknologia tarkoittaa my\u00f6s uudenlaista johtajuutta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuessa verkostomaiseksi ja lyhytik\u00e4isten tiimien muuttuessa normiksi.<\/p>\n
Pamfletissa on hieman paatoksellinen tyyli, joka v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuo mieleen Heikan edellisen projektin: Lumedemokratian. Tyyli on t\u00e4ss\u00e4kin ehk\u00e4 hivenen ylitseampuvaa ja liioittelevaa, mutta t\u00e4m\u00e4 taitaa v\u00e4h\u00e4n kuulua raivokkaan pamfletin juttuun. Minusta Suomessakin on valopilkkuja sosiaalisen median suhteen, mutta kirjan ravisteleva viesti heikkenisi, jos niit\u00e4 nostettaisiin esiin. Julkiselta sektorilta n\u00e4it\u00e4 valopilkkuja ei tosin taida l\u00f6yty\u00e4 yht\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Pamfletti huutaa sankarin\u00f6rttien per\u00e4\u00e4n, jotka veisiv\u00e4t l\u00e4pi esimerkiksi avoimen datan aloitteita. T\u00e4h\u00e4n en voi kuin yhty\u00e4. Jyrki Kasvi on v\u00e4h\u00e4n liian yksin eduskunnassa. Ongelma on se, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 alaa ei oikein nosta kukaan esiin miss\u00e4\u00e4n muussa puolueessa. Olen my\u00f6s itse syv\u00e4sti pettynyt siihen, miten huonoa poliittisten nuorisoj\u00e4rjest\u00f6jen kiinnostus aihetta kohtaan on. T\u00e4ll\u00e4 ei ole niin kauheasti v\u00e4li\u00e4 nykypolitiikkaan, koska vihreit\u00e4 lukuunottamatta puolueissa nuorisoj\u00e4rjest\u00f6n merkitys on lopulta aika v\u00e4h\u00e4inen nuorisoj\u00e4rjest\u00f6n ollessa vain pieni osa puoluetta. Nuorisoj\u00e4rjest\u00f6jen tietotekniikan tajuttomuus antaa kuitenkin lohduttoman kuvan tulevaisuudesta: minun polveni poliitikot eiv\u00e4t v\u00e4lt\u00e4tm\u00e4tt\u00e4 ole juuri parempia tietoyhteiskunta-asioissa kuin nykyiset kansanedustajat.<\/p>\n
Mielest\u00e4ni Suomen fundamentaalimpi ongelma on se, ett\u00e4 teknologiaan keskittyneet ihmiset on karsinoitu tiukasti omaan \u201csiilonsa\u201d erottamalla teknilliset yliopistot \u201ctavallisista\u201d – edes Aalto yliopistossa eiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 rajat mene tarpeeksi rikki. Valtakunnassamme yhteiskuntatieteilij\u00e4n ja tietoteknikan lukijan v\u00e4linen keskustelu baarissa on huomattavan harvinainen. Kukaan ihminen ei tule tajuamaan avoimen datan auvoisuutta ilman pitk\u00e4\u00e4 selityst\u00e4 ja meid\u00e4n yhteiskuntatieteilij\u00e4t eiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 selityksi\u00e4 kuule tarpeeksi. Samalla yhteiskunnasta kiinnostuneet teekkarit j\u00e4\u00e4v\u00e4t ilman poliittisen vaikuttamisen ty\u00f6kaluja. Teekkarin tulevaisuus onkin vain hiljainen kiroilu tai ep\u00e4tehokas poliittinen vaikuttaminen (kts piraatit), kun oikeasti pit\u00e4isi olla vaikuttamassa poliitikkoihin tai vaihtamassa poliitikkoja.<\/p>\n
Kenties poliittisen osaamattomuutensa vuoksi tietotekniikan ammattilaiset ovat keskittyneet liian synkk\u00e4\u00e4n uhkakuvien maalailuun. Suurin osa energiasta on k\u00e4ytetty erilaisten uhkakuvien maalailuun Orwellin hengess\u00e4 – huolimatta siit\u00e4, ettei Orwellin kirjojen pointti niin paljoa edes ollut teknologian uhka, vaan enemm\u00e4nkin vanhanaikainen totalitarismin. T\u00e4ss\u00e4 uhkailussa on yleens\u00e4 ollut ihan paljon t\u00e4rke\u00e4\u00e4kin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, mutta tietotekniikan ihmisilt\u00e4 on puuttunut positiivinen tulevaisuuden visio. Ilman visiota, ei ole toivoakaan liikkeest\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kirjassa kuitenkin tarjotaan hyv\u00e4 tulevaisuus, johon pit\u00e4isi vain uskaltautua tarttua. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kustannuksella jonkin verran sivuutetaan hyv\u00e4\u00e4 suomalaista keskustelua aihepiirin l\u00e4heisyydest\u00e4. Kirja tarjoaa jatkoajatuksena nykyisille vaaleille Internet-\u00e4\u00e4nestyst\u00e4 Viron malliin. Olen t\u00e4ss\u00e4 tiukasti Effin ja muiden veneess\u00e4: \u00e4\u00e4nest\u00e4minen on niin t\u00e4rke\u00e4 yhteiskunnan peruskivi, ett\u00e4 sen pit\u00e4\u00e4 toimia kaikissa olosuhteissa ja t\u00e4ysin pomminvarmasti. Suomessa edes s\u00e4hk\u00f6inen \u00e4\u00e4nestys ei toiminut ja internet-\u00e4\u00e4nest\u00e4misess\u00e4 on suurempia ongelmia. (Muinainen ja silti hyv\u00e4 kirjoituksemme aiheesta<\/a>).<\/p>\n Samoin kirjassa pidet\u00e4\u00e4n tekji\u00e4noikeuksia mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 asiana, jotka ratkaistaan Creative Commons -lisenssien avulla. Arvostan itse valtavasti Creative Commonsia, mutta n\u00e4kisin silti Creative Commonsin luojan Lawrence Lessigin tapaan, ett\u00e4 itse j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on paljon korjattavaa. Moderni tietoyhteiskunta sosiaalisine medioineen kaikkineen rakentuu vahvasti yhdistelun pohjalta ja tuo yhdistely vaatii raaka-ainetta. Tulevaisuuden raaka-aine on public domainissa. Tekij\u00e4noikeudet ovat sit\u00e4 paitsi vahvat vain siksi, ett\u00e4 niit\u00e4 puolustaa tiivis eturyhm\u00e4. Nettikansaa ei todellakaan kuunnella tekij\u00e4noikeuksiin liittyviss\u00e4 asioissa. Jos sosiaalista mediaa kuunneltaisi, joku v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tekisi jotain tekij\u00e4noikeusrikkojien mielett\u00f6mille tuomioille ja vet\u00e4isi stopin suoja-aikojen holtittomaan pidentelyyn. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4m\u00e4 valitukset eiv\u00e4t kabinetteihin asti kuulu.<\/p>\n Vihreiden puoluevaltuuskunta k\u00e4sittelee 26. – 27.3. kokouksessaan puolueen uutta tietoyhteiskuntapoliititsta ohjelmaa. Ohjelman nimi on Radikaalisti avoin yhteiskunta ja sen sis\u00e4lt\u00f6 on linjassa t\u00e4m\u00e4n pamfletin kanssa ja avaa minusta hienosti sit\u00e4, millaisena me Vihreiss\u00e4 haluaisimme n\u00e4hd\u00e4 tulevaisuuden tietoyhteiskunnan. Radikaalisti avoin yhteiskunta on jatkoa vanhalle avoimelle yhteiskunnalle. Yhteiskunnan oletus on radikaalissa yhteiskunnassa avoimuuden puolella nykyisen salailun sijaan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teko on l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4. On tietenkin mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin ohjelmasta tulee vain p\u00f6lyttyv\u00e4 paperi, mutta ainakin itsess\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 valtavan suuria odotuksia. T\u00e4h\u00e4n on helppo innostua mukaan v\u00e4h\u00e4n samoin kuin itse innostuin Uusi Kultakausi – Kuinka sosiaalinen media mullistaa kaiken -kirjasta: viime y\u00f6 meni aikalailla t\u00e4t\u00e4 lukiessa.<\/p>\n