{"id":1016,"date":"2011-04-04T21:12:00","date_gmt":"2011-04-04T18:12:00","guid":{"rendered":"http:\/\/sairanen.org\/wordpress\/2011\/04\/avoimuus-ei-enaa-riita.html"},"modified":"2011-04-04T21:12:00","modified_gmt":"2011-04-04T18:12:00","slug":"avoimuus-ei-enaa-riita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/2011\/04\/04\/avoimuus-ei-enaa-riita\/","title":{"rendered":"Avoimuus ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n

Minun ja Jaakko Stenh\u00e4llin<\/a> kirjoitus radikaalista avoimuudesta ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4 ilmestyi Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton<\/a> lehdess\u00e4 R\u00f6nsyss\u00e4. Kirjoitus on osa laajempaa pohdintaa radikaalista avoimuudesta, johon liittyy my\u00f6s Uusi puolue -hanke<\/a>. <\/span><\/p>\n

Radikaalin avoimuuden pohjalla on avoimen yhteiskunnan k\u00e4site. Karl Popper (1902- 1994) tarkoitti 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset avoimella yhteiskunnalla yhteiskuntaa, jonka kansa voi suljetusta yhteiskunnasta poiketen vaihtaa johtajiansa ilman v\u00e4kivaltaista vallankumousta. Suomi on t\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan l\u00e4hes kiistatta avoin yhteiskunta.<\/p>\n

Keinot tehd\u00e4 avoimesta yhteiskunnasta radikaalisti avoin tarjoaa my\u00f6hempi teknologian kehitys ja erityisesti siit\u00e4 kummunnut yhteiskunnallinen keskustelu. 1990-luvulla syntynyt tietotekniikan ammattilaisista koostunut liike ajoi avointa l\u00e4hdekoodia omanlaisenaan utopistisena mallina siit\u00e4, kuinka asiat voisivat toimia tietoyhteiskunnassa. L\u00e4hdekoodin vapaus n\u00e4htiin takeena siit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 saa jakaa, muokata ja muuten viritell\u00e4 ohjelmiaan. Osa avoimen l\u00e4hdekoodin esitaistelijoista koki taistelun kohdistuvan suurten yritysten ylivaltaa kohtaan ja osa taas n\u00e4ki avoimen l\u00e4hdekoodin l\u00e4hinn\u00e4 aiempaa tehokkaampana ty\u00f6kaluna, joka uudistaisi ohjelmistokehityst\u00e4, taloudelliset hy\u00f6dyt samalla turvaten.<\/p>\n

2000-luvulle tultaessa n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 avoin l\u00e4hdekoodi j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 merkityksess\u00e4 oli voittamassa. Monet 2000-luvun yrityksist\u00e4 nojasivat vahvasti avoimeen l\u00e4hdekoodiin ja pohjasivat avoimiin sis\u00e4lt\u00f6ihin. Avoin l\u00e4hdekoodi oli siirtynyt l\u00e4hemm\u00e4ksi valtavirtaa, vaikka puutteita viel\u00e4 l\u00f6ytyikin. Samalla sosiaalinen media loi uuden toiminnan tason, joka teki tiedonv\u00e4lityksest\u00e4 internetiss\u00e4 kaikille mahdollista. Uudet radikaalit muutokset alkoivat tuntua mahdollisilta.<\/p>\n

Radikaali avoimuuden kev\u00e4t 2011<\/span><\/p>\n

Vuoden 2010 lopulla maailman diplomaattipiirit meniv\u00e4t t\u00e4ydellisen sekaisin
pienen Wikileaks-yhteis\u00f6n julkaistua valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n diplomaattisia s\u00e4hkeit\u00e4.
Kabinettikeskustelut siirrettiin pakolla internetiin. Suomen maatalouden kummallista historiallista j\u00e4\u00e4nnett\u00e4, turkistarhausta, ravistelivat Oikeutta el\u00e4imille -j\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4t videot. Turkistarhojen raaka todellisuus tuotiin ihmisten olohuoneisiin. Samalla Popperin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisten suljettujen yhteiskuntien yli alkoi puhaltaa uusi tuuli. Arabit l\u00e4htiv\u00e4t kaduille ja organisoinnin apuna toimivat uuden sosiaalisen median tarjoamat v\u00e4lineet: Facebook ja Twitter.<\/p>\n

Helsingin Sanomien uutistoimituksen toimittaja Jussi Pullinen kuvaili kev\u00e4tt\u00e4 2011 nettiaktivismin hurjaksi kev\u00e4\u00e4ksi. Pienen propellihattujengin toiminnasta oli pikku hiljaa muotoutunut maailmaa muuttava voima. Tieto ei en\u00e4\u00e4 pysynyt siell\u00e4, miss\u00e4 valtaapit\u00e4v\u00e4t sen halusivat pysyv\u00e4n.<\/p>\n

Vihre\u00e4t hyv\u00e4ksyiv\u00e4t kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Radikaalisti avoin yhteiskunta -ohjelman, joka on p\u00e4ivitys aiempiin tietoyhteiskuntalinjapapereihin. K\u00e4sitteen\u00e4 radikaalisti avoin yhteiskunta nousee avoimesta yhteiskunnan k\u00e4sitteest\u00e4 ja kuvaa sit\u00e4, ett\u00e4 demokratiakin voi kehitty\u00e4. Aiemmin k\u00e4sitett\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4nyt mm. TED-konferenssi. Konferenssi, jonka piti puhua teknologiasta, viihteest\u00e4 ja designista, tuli maailmankuuluksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toimia radikaalin avoimesti: konferenssin ohjelmaan osallistuminen maksaa, mutta kaikki materiaali on vapaasti jaettavissa.<\/p>\n

Miksei Suomi tule kansalaisten luo? <\/span><\/p>\n

Suomen politiikkaa vaati viel\u00e4 ravistelua. Puolueissa muutokset ovat olleet hitaita.
Muualla valtion tuottaman tiedon jakamiseen keskittyv\u00e4t hankkeet ovat saaneet hyv\u00e4n
vastaanoton. Meill\u00e4kin valtioneuvosto on tehnyt periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen avata valtion tuottama tieto maksutta kaikkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta asia ei ole her\u00e4tt\u00e4nyt suurta innostusta. Kirjoittajaryhm\u00e4 Aitomurto, Heikka, Kilipinen ja Posio julkaisi osuvasti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 pamfletin Uusi Kultakausi. Sosiaalinen media muuttaa kaiken., joka nosti keskusteluun maailman muutoksen nopeuden ja Suomen hitaan reagoinnin.<\/p>\n

Julkinen sektori voisi kuitenkin omalla toiminnallaan kiihdytt\u00e4\u00e4 muutosta. Jos
esimerkiksi eduskunnan p\u00f6yt\u00e4kirjat olisivat helposti ja j\u00e4rkev\u00e4sti saatavilla, voisivat ne tarjota hyv\u00e4n maaper\u00e4n erilaiselle kansalaistoiminnalle. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eduskunnan sivustoja on jopa vaikea linkitt\u00e4\u00e4 sosiaaliseen mediaan, mik\u00e4 kertoo toisaalta kyvytt\u00f6myydest\u00e4 ja toisaalta haluttomuudesta muuttua. Muutamat kansalaisaktivistit ovat pystyneet kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n rajoitukset, mutta tulokset ovat viel\u00e4 heikkoja.<\/p>\n

Samalla julkinen sektori on kehitt\u00e4nyt palveluita kansalaisten kuulemiseen. T\u00e4llaiset palvelut kuitenkin j\u00e4\u00e4v\u00e4t harvojen huviksi, jos palvelut jatkossakin toimivat aivan omina saarekkeinaan. Harmillisesti t\u00e4m\u00e4 kertoo sosiaalista mediaa edelt\u00e4neen maailman periaatteiden seuraamisesta. Oletuksena on edelleen, ett\u00e4 kansalaiset tulevat tiedon luokse nettiin, eik\u00e4 sosiaalisen median periaatteen mukaisesti vied\u00e4 keskustelua sinne, miss\u00e4 kansalaiset jo ovat.<\/p>\n

Edustuksellinen demokratia suoraan valvontaan<\/span><\/p>\n

Kuvaava esimerkki julkisen sektorin hitaudesta on turkulaisen vihre\u00e4n varavaltuutetun Ville-Veikko Mastom\u00e4en ymp\u00e4rist\u00f6- ja kaavoitusasioiden lautakunnalle perustama Facebook-ryhm\u00e4. Mastom\u00e4ki otti vallan omiin k\u00e4siins\u00e4 ja perusti ryhm\u00e4t muilta kyselem\u00e4tt\u00e4, saaden tiukkaa palautetta kaupungin valtaapit\u00e4vilt\u00e4. Ongelmaa aiheutti ryhm\u00e4n nimi, jonka perusteella ryhm\u00e4\u00e4 saattoi pit\u00e4\u00e4 kaupungin virallisena kanavana. Itse kansalaiskeskustelun arvo ei kaupunkia juuri vaikuttanut kiinnostavan.<\/p>\n

Mastom\u00e4en esimerkki osoittaa sen, ett\u00e4 suuri osa julkisen hallinnon tuottamasta tiedosta ja tiedontarpeista ei itse asiassa sijaitse valtiollisella tasolla, vaan avattavaa riitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kunnissa. Toisaalta esimerkki muistuttaa my\u00f6s siit\u00e4, miten suljettuja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimet Suomessa ovat. Suomen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n eduskunnassa valiokunnissa ja kunnissa lautakunnissa. Kummatkin n\u00e4ist\u00e4 elimist\u00e4 toimivat savuverhon takana ja \u201chyv\u00e4 veli\u201d- verkoston kunnias\u00e4\u00e4nn\u00f6t kielt\u00e4v\u00e4t puhumasta mit\u00e4\u00e4n elimiss\u00e4 k\u00e4ydyist\u00e4 keskusteluista. Valiokuntien ja lautakuntien avaamiselle ei tosiasiassa ole muita esteit\u00e4 kuin muutoksen pelko. Osa j\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ajattelee, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille pit\u00e4\u00e4 sallia tyhm\u00e4t kysymykset ja reilu neuvottelu ja ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaikki pohjautuvat vain valiokuntien ja lautakuntien luottamuksellisuuteen.<\/p>\n

Toisaalta t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 valta on esimerkiksi eduskunnassa osin valunut valiokuntien ulkopuolelle, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hallituspuolueiden johdon toimesta. Samalla tuntuu kummalliselta, etteiv\u00e4t ihmiset voisi tottua siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t uskaltaisivat kysy\u00e4 avoimesti kysymyksi\u00e4. Jos kysymys on niin tyhm\u00e4, ettei sit\u00e4 uskaltaisi kysy\u00e4 kansan kuullen, onko kysyj\u00e4n todella viisasta olla p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yhteisist\u00e4 asioista? Julkishallinnon avoimuuden pit\u00e4isi olla oletusarvo ja kansalaisten perusoikeus.<\/p>\n

Kuluttajien uusi nousu<\/span><\/p>\n

Radikaalisti avoimen yhteiskunnan ei tule j\u00e4\u00e4d\u00e4 pelk\u00e4ksi paikallishallinnon tai eduskunnan vahtikoiraksi. My\u00f6s yritysten toimintaa on mahdollista tarkastella tiukemmin kuin ennen. Toiminnan luonteeseen kuuluu uudenlaisen terveen j\u00e4nnitteen luominen niin yritysten v\u00e4lille kuin kuluttajienkin suuntaan. Samalla t\u00e4m\u00e4 kaventaa yritysten mahdollisuuksia perinteisen julkisuuskuvan yll\u00e4pitoon.<\/p>\n

Tiedon l\u00e4hteille p\u00e4\u00e4semiseen tarvitaan radikaalia avoimuutta: esimerkiksi kuluttaja-asiamiehelle tulleet valitukset tai el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rien tekem\u00e4t ilmoitukset on vaadittava n\u00e4kyville. My\u00f6s Oikeutta el\u00e4imille -j\u00e4rjest\u00f6n tekem\u00e4 turkistarhakuvaukset ovat kaiken ohella paljastaneet my\u00f6s sen, millaist
\na tietoa tarvitaan. Mikseiv\u00e4t el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rien tarkistusk\u00e4ynnit toimisi aktivistien mallin mukaisesti ja julkaisisi kaikkea saamaansa materiaalia osana ty\u00f6t\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Valveutuneet yritykset voivat saada etumatkaa ilman viranomaisten v\u00e4liintuloakin. McDonald\u2019s mainostaa, kuinka kuhunkin hampurilaiseen k\u00e4ytetty lihaer\u00e4 voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 tarvittaessa yksitt\u00e4iseen nautaan asti. J\u00e4\u00e4mmekin odottamaan, milloin yritys tuottaa verkkosivuilleen ajantasaisesti p\u00e4ivittyv\u00e4\u00e4 informaatiota maatila- ja teurastamoverkostostaan. Kouriintuntuvampi projekti yritykselt\u00e4 olisi ottaa vaikkapa kuva jokaisesta naudasta ennen teurastusta, jotta kuluttaja tiet\u00e4\u00e4 sy\u00f6v\u00e4ns\u00e4 stressitt\u00f6m\u00e4n el\u00e4imen lihaa. Muutokseen ei tarvita muuta kuin eettisyyteen ehdottomasti sitoutunut edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4yritys, jolloin muiden olisi pakko seurata per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Seurannassa ei tarvitse luottaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4yritysten hyv\u00e4ntahtoisuuteen.
Yhdysvalloissa jalansijaa saanut tuoteopas GoodGuide on esimerkki siit\u00e4, mit\u00e4 yksityiset asiantuntijat ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voivat luoda. Viimeaikaiset lis\u00e4aine- ja kanannahkapullakohut luovat hyv\u00e4\u00e4 pohjaa toiminnan kysynn\u00e4lle my\u00f6s Suomessa. T\u00e4ll\u00e4 on suorat vaikutuksensa my\u00f6s yritysten v\u00e4liseen kilpailuun, jossa puutteet paljastuvat aiempaa nopeammin ja laajemmin.<\/p>\n

Avoimilla kilpailuilla ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin<\/span><\/p>\n

Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa on helpompi luoda mahdollisuuksia pienille yrityksille ja kansalaisille kilpailemaan suuryritysten rinnalle. T\u00e4m\u00e4 voi esimerkiksi onnistua luomalla avoimia kilpailuja ratkaistavista asioista, joiden tulokset tuodaan avoimesti hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi. Ikuisuusprojektina ollut s\u00e4hk\u00f6inen resepti olisi voitu kehitt\u00e4\u00e4 yhdell\u00e4 r\u00e4v\u00e4k\u00e4ll\u00e4 kilpailulla 20 vuotta kest\u00e4neen ministeri\u00f6johtoisen puuhastelun sijaan. Yksityisell\u00e4 puolella edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 on ollut Helsingin Sanomat, jonka s\u00e4\u00e4ti\u00f6 hakee kilpailulla uusia avoimia ratkaisuja tiedonv\u00e4lityksen parantamiseen.<\/p>\n

Avoimet kilpailut antavat mahdollisuuksia erityisesti pienille yrityksille, joita on aiemmin ohitettu. Pienill\u00e4 yrityksill\u00e4 ja yksitt\u00e4isill\u00e4 kansalaisilla on sellaista notkeutta ja ennakkoluulottomuutta, joka karsiutuu suuremmissa yrityksiss\u00e4 pois. Vakiintuneet ja suuret toimijat joutuvat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n uusia puolia \u2013 tai taipumaan kilpailussa.<\/p>\n

Kohti radikaalisti avointa puoluetta ja yhteiskuntaa<\/span><\/p>\n

Radikaalisti avoin yhteiskunta ei synny itsest\u00e4\u00e4n – ei ainakaan nopeasti. Radikaalille avoimuudelle ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00f6ydy helposti kopioitavia valmiita malleja ulkomailta vaan meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 itse luoda omaan poliittiseen kulttuuriimme sopivat mallit.<\/p>\n

Kehityksell\u00e4 on my\u00f6s vastustajansa. Suljettuihin kabinetteihin tottuneita poliitikkoja l\u00f6ytynee joka puolueesta. Asiasta onkin turha tehd\u00e4 vastakkainasetteluja poliittisten puolueiden v\u00e4lille, vaan kehitys on saatava politiikkaa l\u00e4pileikkaavaksi periaatteeksi. T\u00e4m\u00e4 vaatii my\u00f6s toimintakulttuurin muutosta eri j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t mukaan lukien. Yksitt\u00e4isen toimijan pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 kyseenalaistamaan nykyisen toimintatavat ja n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 vaihtoehtoja. Haasteena on kuitenkin ihmisille tyypillinen ominaisuus n\u00e4hd\u00e4 vanhat tavat luonnollisina ja vaihtoehdot ep\u00e4ilytt\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n

Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa on lopulta kyse siit\u00e4 mit\u00e4 Popper aikanaan edellytti avoimelta yhteiskunnalta. Kansalaisten on puolustettava omia oikeuksiaan, uudessa ajassa uusin keinoin. Radikaalisti avoimella yhteiskunnalla on my\u00f6s vihollisensa avoimen yhteiskunnan tapaan. Avoin yhteiskunta l\u00f6ysi kuitenkin puolustajansa. Onko meist\u00e4 radikaalin avoimuuden esitaistelijoiksi?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minun ja Jaakko Stenh\u00e4llin kirjoitus radikaalista avoimuudesta ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4 ilmestyi Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton lehdess\u00e4 R\u00f6nsyss\u00e4. Kirjoitus on osa laajempaa pohdintaa radikaalista avoimuudesta, johon liittyy my\u00f6s Uusi puolue -hanke. Radikaalin avoimuuden pohjalla on avoimen yhteiskunnan k\u00e4site. Karl Popper (1902- 1994) tarkoitti 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset avoimella yhteiskunnalla yhteiskuntaa, jonka […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,28,173,174],"tags":[],"class_list":["post-1016","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-avoimuus","category-demokratia","category-radikaali-avoimuus","category-radikaalisti-avoin-yhteiskunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1016","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1016"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1016\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1016"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1016"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sairanen.org\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1016"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}