Helsingin Sanomat kertoi eilen, että opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tekijänoikeustoimikunta ehdottaa tuomioistuimille oikeutta estää pääsy piraattisivuille. Minulle tämä asia tuli melkoisena shokkina. Sitä uskoisi, että Suomessakin olisi pantu merkille SOPAan liittyvä keskustelu ja protestointi Yhdysvalloissa. Mutta näyttää taas siltä, että tekijänoikeusmaailma elää Suomessa kuplassa, johon mitkään viestit eivät pääse ulkopuolelta.
Vaikka pääsy avoimeen internettiin ei ole ihmisille “sisäsyntyinen” oikeus, on se tarpeeksi tarkka tapa tiivistää kaikki ne periaatteet, miten tärkeästä asiasta onkyse. Uudet sisällöt kaikkien maailman ihmisten ulottuvilla on tavoitteena yksi tärkeimpiä kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä 2010-luvulla.
Katselin itse läpi toimikunnan jäseniä. Useimmissa tekijänoikeutta käsittelevissä keskusteluissa ihmiset jaetaan kolmeen ryhmään: “tekijöihin”, “kuluttajiin” ja “välittäjiin”. Nimitykset vaihtelevat jonkin verran, mutta ajatus lienee selvä kuitenkin (1).
On aivan selvää, että tämä porukka edustaa pääosin “tekijöitä” ja “välittäjiä”. Jälleen kuluttajat ovat jääneet pois lähes kokonaan. Ainoa kuluttajia jossain määrin edustava taho työryhmässä näytti olevan Kuluttajavirasto. Lähetin asiasta sähköpostin kuluttajaviraston viestintäpäälikkö Laura Salmelle. Kirjeenvaihtomme voi lukea artikkelin lopusta.
Vastauksessaan Salmi toteaa:
“Läheskään kaikissa toimikunnan asialistalla olleissa asioissa (kuten tämä kieltokanteen ajaminen käräjäoikeudessa teleoperaattoria vastaan) ei ole suoranaisesti ollut kyse kuluttajien asioista tai oikeuksista.”
Kuluttajien asemaan ei siis Kuluttajaviraston käsityksen perusteella kuulu kansalaisten vapaa pääsy verkkoon. Riittää että on verkko ja että sieltä saa ostaa tavaraa. Kuluttaa.
Salmi muistuttaa viestinsä lopussa:
Perusoikeuksien valvonta (esim. tiedonvälityksen vapaus) kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, jossa nämä kysymykset varmasti nousevat esiin, JOS tällainen lakiehdotus joskus eduskunnalle annetaan.
Johtopäätös mitä tästä on vedettävissä, on minusta se, ettei kokonaisvaltaisesti työryhmässä kukaan edustanut kuluttajia. Kuluttajavirasto takertui käsitykseen “kuluttajista” vain rahaa maksavana ryhmänä, kun pitäisi ajatella median kuluttajia.
En pidä Kuluttajaviraston linjaa tässä vääränä. Linja on yksi mahdollisista linjoista. Itse tietysti näkisin ihan kuluttajan etunakin, että jatkossa pääsy esimerkiksi erilaisiin sosiaalisen median palveluihin olisi taattu, vaikka sinne joskus jotain laitonta materiaalia joutuisikin. Oleellisempi asia on kuitenkin se, että ilmeisesti kukaan ei työryhmässä edustanut median kuluttajan asemaa. Ja työryhmässä kukaan ei edustanut kansalaisen oikeuksia. Valvottiin vain omaa etua.
Jatkossa tällaisiin työryhmiin pitäisi saada edustusta myös kansalaisten oikeuksia vaativista elimistä.
Lähetin sähköpostia myös muutamille työryhmän jäsenille, mutta he eivät ainakaan vielä ole vastanneet. Lisäilen tätä kirjeenvaihtoa tänne, mikäli vastauksia tulee.
(1) Vaikkakin yksinkertaistettu. Nykyäänhän ehkä tärkein kehitys on “kuluttajien” muuttuminen “tekijöiksi”.
Alla sähköpostivaihtomme sanasta sanaan:
Hei!
Kiitos viestistä!
Tekijänoikeustoimikunnan mietintöä on valmisteltu melkein kaksi vuotta. Kuluttajavirasto on ollut käytännössä
mukana työssä aktiivisemmin vain viimeiset pari kuukautta.Mietintö lähtee nyt laajalle lausuntokierrokselle, jonka jälkeen ministeriö alkaa kirjoittaa hallituksen esitystä. Esitys etenee aikanaan eduskuntaan ja siellä valiokuntiin. Pykäliä ei siis ole vielä mitenkään lyöty lukkoon. Mietinnön tarkoituksena oli nimensä mukaan tarjota “ratkaisuja digiajan haasteisiin”. On hyvä asia, että kysymyksiä on nyt pohdittu ja keskustelu on käynnistynyt.
Kysymys 1: KUV turvaa kuluttajien asemaa yhteiskunnassa ja on tuonut toimikunnassa esiin kuluttajanäkökulmaa tekijänoikeusasioissa. Läheskään kaikissa toimikunnan asialistalla olleissa asioissa (kuten tämä kieltokanteen ajaminen käräjäoikeudessa teleoperaattoria vastaan) ei ole suoranaisesti ollut kyse kuluttajien asioista tai oikeuksista.
Kysymys 2: Kuluttajat eivät ole (varsinaisena) osapuolena tekijänoikeusjärjestöjen ja teleoperaattoreiden välisissä käräjäoikeudessa mahdollisesti käsiteltävissä asioissa. Viestintämarkkinalaki turvaa osaltaan kuluttajien asemaa (esim. tilanteet, joissa laajakaistayhteys ei ole käytettävissä sovittuun tapaan).
Kysymys 3: Internet hyödyttää kuluttajia yleisesti ottaen paljon. Kuluttajilla ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta käyttää laittomia palveluja eikä rikkoa lakia (esim. tekijänoikeuslain vastaiset toimet). Perusoikeuksien valvonta (esim. tiedonvälityksen vapaus) kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, jossa nämä kysymykset varmasti nousevat esiin, JOS tällainen lakiehdotus joskus eduskunnalle annetaan.
Ystävällisin terveisin
Laura SalmiLaura Salmi
Viestintäpäällikkö
Kuluttajavirasto
p. 010 19 4672
laura.salmi@kuluttajavirasto.fi
www.kuluttajavirasto.fi—–Alkuperäinen viesti—–
Lähettäjä: Heikki Sairanen [mailto:heikki.sairanen@gmail.com]
Lähetetty: 24. tammikuuta 2012 19:19
Vastaanottaja: Salmi Laura
Aihe: Tekijänoikeustoimikunta ja KuluttajavirastoHei,
Kuluttajaviraston johtaja Anja Peltonen on lmeisesti edustanut
Kuluttajavirastoa Opetus- ja kulttuuriministeriön
tekijänoikeustoimikunnassa. Tiedustelisin nyt, mikä oli
Kuluttajaviraston linja kyseisessä toimikunnassa.
1) Puolustiko vai vastustiko Kuluttajavirasto tekijänoikeusrikkomuksia
sisältävien sivujen estämistä?
2) Miksi Kuluttajavirasto ei yhtynyt FiComin eriävään mielipiteeseen?
3) Kuinka Kuluttajavirasto yleensä suhtautuu nettisensuuriin? Eikö
avoin netti ole kuluttajankin etu?
Kysymykseni perustuu Helsingin Sanomien uutiseen
http://www.hs.fi/kulttuuri/Tekij%C3%A4noikeustoimikunta+ ehdottaa+yh%C3%A4+tiukempia+ keinoja+nettipiratismia+ vastaan/a1305554098898
Ja Anja Peltosen jäsenyys työryhmän jäsenten listaan osoitteessa:
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID= 16398&tVNo=6&sTyp=Selaus
Julkaisisin mielelläni vastauksen blogisssani!
—
Heikki Sairanen
heikki.sairanen@gmail.com
045-3579212
Kuvalähde: Pencil Crayon Tree By *Sally M*, CC BY-SA 2.0