Miten tekijänoikeuksilla tehdään rahaa? Maksimoimalla myytyjen teosten määrän kerrottuna niiden hinnalla. Kustannukset nettiaikana useimpien medioiden jakamisessa ovat mitättömät. Piratismi taas on ilmiö, joka heikentää teosten myyntiä ja kenties laskee myyntihintaa.
Jos kaikki suomalaiset haluaisivat valmiiksi bändin uuden levyn aikalailla mihin tahansa hintaan, olisi jokainen piraatoitu kappale tietenkin pois bändin ja musiikkiyhtiön voitoista. Ajatuskokeessa piratismilla voi kuitenkin olla pienellä muutoksella positiivisiakin vaikutuksia bändin kannalta. Jos ihan kaikki eivät haluakaan levyä alussa, voi olla, että levyn kysyntä kasvaa piratismin innoittamana enemmän kuin piratismista koituvat menetykset ovat. Oikeassa maailmassa ilmiöt pelannevat molempiin suuntaan. Piratismi laskee levyjen myyntiä, kun ihmiset ostamisen sijaan lataavat netistä, ja toisaalta piratismi lisää kysyntää levyn tunnettavuuden kasvaessa.
Oli nettovaikutus mikä tahansa, on matkalla rikkauksiin seuraava askel selvä: levy pitää myydä. Myyntiin vaikuttaa melkoinen joukko tekijöitä, mutta ainakin kaksi niistä ovat erityisen tärkeitä: hinta ja ostamisen helppous. Hinnat eivät jostain syystä kauheasti tunnu alalla joustavan, joten ostamisen helppous korostuu. Ja eipä sen hinnan kohdalla piratismille voi pärjätäkään.
Piratismin ei kuitenkaan olisi pakko olla ainakaan paljoa helpompi vaihtoehto kuin teoksen ostaminen. Pienoinen haitta syntyy siitä, että luottokorttitiedot pitää vaihtaa, mutta varsin suuri osa kauppapaikoista säilyttää korttitiedot ja ostaminen käy näin muutamalla klikkauksella jo nykyään monen median kohdalla.
![]() |
Piratismin kitkemisen seuraava menetelmä? |
Monen median kohdalla tilanne, onkin jo varsin hyvä. Esimerkisi tietokonepeleissähän asia on ratkaistu niin, että Steam-palvelusta pelin ostaminen on varmasti helpompaa kuin epämääräisiltä saiteilta imurointi. Tarvitaan pari klikkausta niin saan aikalailla, minkä tahansa tietokonepelin koneelleni ja vielä kohtuulliseen hintaan. Piraatin matka on työläämpi, vaikka ei tietenkään mahdottoman pitkä. Musiikissa Spotifyn kaltaiset palvelut ovat vähentäneet piratismia paljon ja tuntuvasti, koska niistä musiikin kuntelu käy paljon helpommin kuin mp3-tiedostojen latailu. Spotifysta eivät kaikki taiteilijat tykkää, mutta se on kuitenkin tuonut laillisten markkinoiden äärelle suuren joukon piraatteja ja kenties jollain aikavälillä alkaa tuottaa enemmänkin voittoa. Steamin kätevyys on suurempi innovaatio piratismin kukistamisessa kuin pitkään tehdyt yritykset kömpelöiden kopiosuojausten kanssa ja Spotifyn kätevyys on parempi kuin kaikki pelottelukampanjat piraatteja vastaan.
Kirjoitimme Jaakko Stenhällin ja Oras Tynkkysen kanssa kirja-alasta avoimen kirjeen, jossa vaadimme Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubbilta ja kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäeltä toimia, jotta myös suomalaiset kirjat pääsisivät Amazonin tärkeille kirjamarkkinoille. Ajatus syntyi aikoinaan tietenkin siitä, kun Jaakon kanssa kirjoitimme Avoin vihreä talous -teoksen ja tuskastuimme siihen, että emme saa kirjaa kuluttajille helpoimpaan mahdolliseen paikkaan myyntiin vaan jouduimme tyytymään omiin monimutkaisiin viritelmiin. Ministerit voisivat ihan hyvin ottaa Amazoniin yhteyttä ja kysyä, mitä Suomen pitää tehdä, jotta kotimaiset kielet saadaan palveluun esille. Ei olisi varmaan tavallista vienninedistämistä hölmömpää kustantaa yhtä puolipäiväistä henkilöä vilkuilemaan kotimaisilla kielillä kirjoitetut kirjat läpi hulluimmista hörhöistä, jotta ne olisivat Amazonin (matalien) kriteerien mukaisia eli ei tämän ongelman pitäisi olla täydellä ministerien kiinnostuksella mitenkään vaikea ratkaistava.
Rehellisesti kirjamarkkinoiden kieliongelmat tajutessani tuli minulle vähän suuttunut olo. Miksi minun on pitänyt kuulla tuskaisen monta luentoa piratismin vaaroista luoville aloille, kun samat tahot eivät ole tunkeneet suomalaista kirjallisuutta parhaille markkinapaikoille? Miksi on sodittu sotia pienistä kakun siivyista, kun olisi voitu kasvattaa kakkua?
Tekijänoikeuksilla tehdään lisää rahaa kasvattamalla markkinoita. Ei taistelemalla piraatteja vastaan. Jälkimmäistä strategiaa on yritetty jo aika pitkään tuloksitta, kun markkinoiden kasvattaminen eli markkinapaikkojen luominen ja niihin pääsyn hankkiminen, toisi rahaa ja tuhoaisi piratisminkin.
Suomalaista kulttuurin rahoitusta parantavilla suosittelisinkin seuraavia toimia edistettäväksi piraattijahdin sijaan:
- Vertaisrahoitus sallituksiksi ja vaikka valtion tukemaksi. On naurettavaa, että rahaa ei voi Suomessa kerätä ongelmitta Kickstarterin kaltaisilla keinoilla.
- Hirveän vahva tunkeminen kaikille maailman isoille markkinapaikoille. Jos kieli on ongelma, valtio vaan avuksi ja vaikka vähän rahaa peliin.
- Jos monimutkaiset tekijänoikeudet ovat ongelmana, lait suoriksi EU-tasolla. Vaikka joku taiteilijaryhmä jäisikin vähän vajaalle kompensaatiolle, on isomman kakun jakaminen mukavampaa pitkällä aikavälillä ja parempi on, että edes on joku kakku jaettavana.
- Pitäisi tehdä tarkka kuvailu kaikista mediasektoreista ja varmistaa, että suomalaisilla on pääsy kaikille sähköisille markkinoille. Valtio voisi myös olla apuna näiden markkinoiden luomisessa.
- Suomeen pitäisi luoda erilaisia isojen mediatoimijoiden yhteenliittymiä, jotka helpottaisivat rahastamista. Kartelliongelmista voisi päästä eroon sillä, että ottaisi mukaan myös pienten yritysten ja yksittäisten ihmisten teokset. Esimerkiksi lehtialan tila ihmetyttää minua: Näyttää siltä, että Helsingin Sanomat saa vasta nyt kasaan ensimmäisen yrityksen rahastaa mediasisällöillä. Missä viipyvät pienempien toimijoiden yhteiset maksusaitit?