Vihreiden puoluekokouksessa monessa puheenvuorossa otettiin esiim Vihreiden linja valtion ja kirkon suhteeseen. Aika moni puhuja tietenkin sekoitti aiheen Vihreiden suhteeseen uskontoon, vaikka se on täysin eri asia. He unohtivat tai jättivät mainitsematta, että monet kovin uskovaiset vähemmistöuskontojen edustajat vastustavat myös nykyistä kahden suurimman kirkon erityissuhdetta valtioon.
Vihreiden linja valtion ja kirkon suhteesta on lyhykäisyydessään luettavissa kahdesta dokumentista.
Koulujen uskonnonopetus on korvattava kaikille yhteisellä yleisellä katsomusaineella. Katsomuksien tasa-arvoa on kunnioitettava kaikissa tilanteissa. Maailmankatsomuksen ja uskonnon vapautta on puolustettava ja valtion tulee kohdella kaikkia uskonnollisia yhteisöjä tasaveroisesti. Kirkon varojen kerääminen yhteisöveron avulla tulee lopettaa ja kirkon lakisääteiset tehtävät tulee siirtää valtion ja kuntien hoidettavaksi.
Maailmankatsomuksen ja uskonnon vapautta on puolustettava, monikulttuurisessa yhteiskunnassa valtion tulee kohdella kaikkia uskonnollisia yhteisöjä tasaveroisesti ja valtion erityissuhde kahteen uskonnolliseen yhdyskuntaan on lopetettava.
Moni puhuja oli kokouksessa sitä mieltä, että nämä linjat ovat liian jakavia. Aika moni käytti argumenttina lähinnä äänten menettämistä uskonnollisissa piireissä. Jotkut sentään siirtyivät kestävämpien argumenttien pariin väittämällä, että uskonto pysyy maltillisempana, kun valtio ohjaa sitä. Jälkimmäistä linjaa pitäisin ainakin itse aika holhoavana, jos uskovainen olisin. Nämäkin puheenvuorot kuitenkin täysin ohittavat tämän asian periaatteellisen ja tärkeämmän puolen. Yhteisten rahojen käyttö jonkun uskonnon levittämiseen on lähtökohtaisesti arveluttavaa ja epätasa-arvoista.
Valtion ja kirkon erillään pitävä linja ei ole erityisen uusi. Sitä on nostettu esiin sekä valistuksen filosofiassa että esimerkiksi sosialidemokraattien ylväimmässä historiassa. Näen vihreyden jatkavan monessa asiassa kumpaankin näistä perinteistä.
Thomas Jeffersonin kirjoittaman Virginia Statute for Religious Freedom-säädöstön sanoin:
Whereas, Almighty God hath created the mind free;
[…]
that to compel a man to furnish contributions of money for the propagation of opinions which he disbelieves is sinful and tyrannical;
[…]
Ja monen mielestä lähes täydellisen poliittisen tekstin, Forssan ohjelman, mukaan:
Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.
Tämän kaiken historian huomioiden tuntuu erittäin kummalliselta, että Vihreiden linjaa voi mitenkään pitää radikaalina nykypäivänä. Vihreiden nuorten puolella kannatus valtion ja kirkon erottamisella on selvästi ollut vielä vahvempaa kuin aikuisissa. Tästä johtuen moni Vihreä nuori on pitänyt linjauksia täysin luonnollisena osana vihreiden ydinsanomaa.
Näin periaatteellinen kanta on syytä linjata myös uudessa periaateohjelmassa. Tämä on periaatteellinen asia ja sen pitäisi olla yleisesti politiikan peruskauraa maallistuneessa Suomessa.
Kirjoitus on 9. osa kirjotussarjaa vihreän politiikan sisällöistä.