Olin viime perjantain ja lauantain Helsingissä kokoamassa Vihreiden nuorten opiskelijapoliittista ohjelmaa. Tuntui vähän hassulta matkustella pääkaupunkiin vain istuakseen huvin vuoksi kokouksessa. Matka kuitenkin kannatti täysin. Tutustui moneen uuteen ihmiseen ja koki vaikuttavansa. Hassua miten paljon muiden innostus tarttuu. En millään olisi halunnut lopettaa tekstin muokkailua lauantaina, kun aika oli loppumassa. Luulen, että muut viherpiipertäjät olivat samoilla linjoilla. Tämä siis siitä huolimatta, että edellisenä iltana oli luonnollisesti istuttu muutamalla tuopposella.
Ikävänä puolena täytyy sanoa, että junassa keksi heti idean, mikä paperista puuttuu ja on oikeasti tärkeä asia. Pitää korjata asia sitten VINO:n liittokokouksessa. Vaikuttamisen illuusio on erittäin miellyttävä asia!
Kunhan ohjelmasta tulee joku versio nettiin, linkitän sen tänne. Sen verran ylpeä siitä olen kuitenkin.